Ketolan maatalousyhtymän kahden robotin pihatto valmistui lokakuussa. Lehmät oppivat nopeasti uuden talon tavoille.

– Pihaton käyttöönotto sujui yllättävän hyvin. Lehmät pysyivät rauhallisina ja parsinavetastakin tulleet lehmät uskaltautuivat robottiin ensimmäisen päivän aikana, yrittäjät Taneli Hylkilä ja Teemu Tikka kuvailevat.

Juhlapäivään oli valmistauduttu kolme vuotta. Vuoden 2018 lopulla yrittäjät marssivat OP Suomenselän konttoriin esittelemään alustavia suunnitelmiaan investoinnista.

– Alkuvaiheessa pankin asiantuntijat vähän ihmettelivät sitä, että olimme vasta muutaman vuoden ajan pitäneet tilaa ja nyt oli suunnitteilla jo mittava laajennus. Vastaanotto oli kuitenkin positiivinen, Hylkilä muistelee.

– Pankin väestä löytyi hyvää asiantuntemusta toimintamme arviointiin. Kävimme yhdessä läpi liiketoimintasuunnitelman sekä kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmat. Alueella oli paljon laajennushankkeita, joten tällaisten rahoituspäätösten tekeminen ei ollut pankille mitenkään erikoista, Tikka täydentää.

Kuluvan vuoden keväällä aloitetut rakennustyöt sujuivat alusta loppuun suunnitelmien mukaan. 1,7 miljoonan euron kustannusarviokin alittui.

– Oli onni, että laitoimme suunnitelman alulle ajoissa. Nyt rakennuskustannukset ovat nousseet eikä Valion sopimustuotanto välttämättä mahdollistaisi tuotannon lisäystä, miehet pohtivat.

" "

Teemu Tikka (oik.) ja Taneli Hylkilä ottivat kahden robotin pihaton käyttöön lokakuussa. Investointiprojekti sujui huolellisen suunnittelun ansiosta yllätyksittä loppuun asti. OP Suomenselän Matti Poutiainen (vas.) toivoo, että jokainen isompi investointihanke alkaisi yrittäjien ja keskeisten yhteistyökumppaneiden pyöreän pöydän keskustelulla.

Navetta täyteen vuoden sisällä

OP Suomenselän asiakkuuspäällikkö Matti Poutiainen seurasi ilolla Ketolan tilan rakennushankkeen etenemistä. Hän muistuttaa, että navetta on saatava investoinnin jälkeen mahdollisimman nopeasti täyteen ja tuotanto pyörimään täydellä kapasiteetilla. Ketolan tilalla eläinmäärän lisäykseen valmistauduttiin huolella asiantuntijoiden kanssa.

– Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa lehmäpaikoista on täynnä, ja vuoden sisällä kaikki paikat täyttyvät. Ostimme kaksi vuotta sitten lehmävasikoita, jotka olemme kasvattaneet. Nämä hiehot alkavat poikia marraskuussa, Hylkilä kertoo.

Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa lehmäpaikoista on täynnä ja vuoden sisällä täyttyvät kaikki paikat.

– Olemme myös lisänneet sukupuolilajitellun siemenen käyttöä ja vähentäneet liharotusiemennyksiä. Ostamme lisäksi Teemun isän, Asko Tikan, lehmät ja hieman muitakin, jolloin saamme karjaan myös vanhempia eläimiä, Hylkilä jatkaa.

145 lehmän karjan keskituotostavoitteeksi yrittäjät ovat linjanneet aluksi 10 000 kiloa lehmää kohti. Tilan 113 hehtaarin peltoala riittää karjan tarpeisiin, kun osa viljasta ostetaan muilta tiloilta. Yrittäjät ovat panostaneet peltoviljelyynkin.

– Valmistauduimme laajennukseen ensin peltopuolella. Olemme raivanneet jo 20 hehtaaria uutta peltoa ja ostaneet 13 hehtaaria lisämaata. Ensi kesälle saamme vuokralle uutta peltoa. Viljelyala nousee noin 130 hehtaariin, Tikka laskee.  

Hän kertoo, että laadukkaan säilörehun saanti omilta pelloilta on ykkösjuttu. Viljaa tuotetaan sillä alalla, mitä nurmelta jää.

– Meillä on oma noukinvaunu, mutta turvauduimme viime kesänä urakoitsijan apuun rehun teossa. Rehunkorjuun osalta on nyt useampia vaihtoehtoja mietinnässä.

Projektin johto pysyi omissa käsissä

Investoinnin onnistumista edellyttää, että hankkeen johto taloushallintoa myöten on maatalousyrittäjän omissa käsissä.

– Johdimme koko hanketta itse. Rakentamistöiden työnjohto tuli rakennusurakoitsijalta. Seurasin kustannuksia rakentamisen aikana oman excelin avulla, Hylkilä kertoo.

Hylkilä ja Tikka tiesivät jo etukäteen, että kaikki valinnat eivät ole halvimpia, mutta he halusivat mahdollisimman toimivan navetan. Kustannusarviossa pysymistä auttoi se, että he kilpailuttivat hankkeen urakat erikseen.

Yrittäjät jakoivat hankinnat rakennusurakkaan, LVI-urakkaan, sähköurakkaan, maanrakennukseen sekä laite- ja kalustehankintoihin. Maansiirtoa ja parsikalusteiden asennusta yrittäjät tekivät itse, koske ne ajoittuivat muihin töihin nähden sopivasti.

Vahvuutemme on aina ollut pienet tuotantokustannukset. Kustannusten lisäksi seuraamme suhteellista velkaantuneisuutta ja käyttökatetta.

Tärkeimmäksi rakennusajan yhteistyökumppaniksi Hylkilä nostaa Kangaskylän Rakennuspalvelu Oy:n.

 – Olen tyytyväinen oman paikkakunnan rakennusmiehiin ja heidän ammattitaitoonsa. Olimme luottavaisia, että hommat hoituvat ja jälki on hyvää, vaikka emme itse vastanneet työmaan päivittäisestä johdosta.

Toistaiseksi ei ole tullut esiin mitään sellaista, jonka yrittäjät tekisivät toisin, jos aloittaisivat projektin alusta.

Menot pidetään kurissa ja kuukausibudjetti käytössä

Talousjohtaminen on yrittäjille tuttua jo aikaisemmalta ajalta. He seuraavat tunnuslukuja tarkasti.

– Vahvuutemme on aina ollut pienet tuotantokustannukset. Tavoitteena on pitää menot edelleen kurissa. Kustannusten lisäksi seuraamme suhteellista velkaantuneisuutta ja käyttökatetta. OP:n talousanalyysit ovat tilinpäätösten lisäksi hyvä apu talouden seurannassa. Suomen Yrittäjäopiston kehittämä tuloslaskelmapohja ja kuukausibudjetti ovat myös käytössä, Hylkilä sanoo.

Kirjanpito on ulkoistettu ProAgrialle. Kuukausittaiseen arvonlisätilitykseen tila siirtyi tämän vuoden alussa.

Yrittäjien keskinäinen työnjako on selvä, mutta sijaistamiset onnistuvat, jos toinen esimerkiksi sairastuu.

– Teemu on käynyt tilasiemennys- ja sorkanhoitokurssit. Hän kantaa suuremman vastuun lypsystä ja kiimojen tarkkailusta. Minun vastuullani ovat eläinten ruokinta, laskujen maksaminen, talouden seuranta, viljelysuunnitelmat sekä tuotantopanosten hankinta. Pelto- ja metsätöitä teemme yhdessä, Hylkilä luettelee.

Kahden yrittäjän yritys sallii paremmin työstä palautumisen kuin yhden ihmisen yritys.

– Työssäjaksamisen ykkösjuttu on tämä yhteistyö. Pyrimme pitämään kaikki lomamme, mihin vain saamme lomittajan. Lomat pidämme eri aikaan, jotta jompikumpi on aina paikalla. Lomittajien ei silloin tarvitse soitella perään, jos jokin kone reistaa, Hylkilä perustelee.

Kaksin yrittäminen mahdollistaa lyhyet vapaat ilman lomitustakin. Hylkilä ja Tikka vuorottelevat myös robotin hälytysten päivystämistä.

– Joka toinen viikko voi olla varma siitä, ettei kännykkä kilahda kesken unien. Tulevana talvena vedetään vähän henkeä ja lomaillaan kunnolla.

Investoinneissa on nyt hiljaista

Osuuskunta Pohjolan Maidon tuotantoasiantuntija Pekka Petäjäsuvanto vahvistaa, että sopimusmäärien niukkuus ja nousseet rakennuskustannukset tekevät ensi vuodesta maitotilojen investointien osalta hiljaisen.

– Ensi vuonna voi kuitenkin laittaa uusia suunnitelmia alulle. Sopimusmäärien lisäykset tulevat mahdollisiksi jälleen vuonna 2024, sillä osa maitotiloista luopuu joka tapauksessa tuotannosta. Ennakoivasti rakentamista voi aloittaa vuonna 2023 tai jo ensi vuonna, Petäjäsuvanto sanoo.

Matti Poutiainenkin on huomannut, että maitotiloilla on nyt tuumaustauko.

– Muutamia pienempiä rakennushankkeita toteutunee ensi vuonna. Suurempien hankkeiden toteutuminen edellyttää kustannustason laskua.

Maitoyrittäjillä onkin nyt hyvää aikaa suunnitella tulevia laajennuksiaan. Poutiainen toivoo yrittäjiltä mahdollisimman totuudenmukaisia laskelmia ja suunnitelmia.

– Kaipaan ennen kaikkea realistisia laskelmia investoinnin vaikutuksista. Neuvoisinkin kääntymään laskelmien teossa sellaisten talousasiantuntijoiden puoleen, jotka osaavat haastaa asiakkaan omaa näkemystä.

Osuuspankeissa kiinnitetään rahoituksesta päätettäessä huomiota erityisesti maatilan maksuvalmiuteen. Rahan on riitettävä myös investoinnin aikana.

– Yrittäjäominaisuuksien, talouden ja tuotannon on oltava kunnossa jo ennen investointiin lähtemistä. Tuotosta on vaikea nostaa nopeasti, joten sen pitää olla jo lähtötilanteessa hyvällä tasolla. Tilan aiempi tuloksentekokyky ja näytöt osaamisesta ovat paras meriitti rahoituskelpoisuutta arvioitaessa, Poutiainen korostaa.

Tutustu OP:n maatalousyrittäjän palveluihin‍