OP Labin yksikönpäällikkö Kristian Luomalla ja Lassila & Tikanojan digimentalisti Ville Simolalla on kokemusta suuryritysten ja startupien välisen yhteistyön hyödyistä ja haasteista.

– Yhteistyön suurimpia haasteita on ratkaista, miten löytää tehokas toimintamalli ketterän startupin ja ison yrityksen välille. Startupilla on usein vähän rahaa ja pienet resurssit, kun taas isolla yrityksellä on vaikeus löytää oikeat henkilöt yhteistyöhön. Yhteistyö vaatii paljon sitoutumista molemmin puolin ja ymmärrystä toistensa toimintalogiikoista, sanoo OP:n Kristian Luoma.

– Startupit haluavat projektit liikkeelle nopeasti, mutta realiteetit tulevat usein vastaan korporaatiopuolella, jossa päätöksenteko etenee hitaammin. Yhteistyössä on osattava yhdistää kaksi eri kellotaajuutta toisiinsa, arvioi Ville Simola, joka on rakentanut Lassila & Tikanojan digitaalisia palveluita viimeiset kolme vuotta.

Sähköistää ja piristää organisaation kulttuuria

Simola tuntee startup-skenen kuin omat taskunsa, sillä hän oli aikanaan käynnistämässä mm. Startup Sauna -kiihdytysohjelmaa.

– Kun yhteinen mindset löytyy, syntyy hyvää pöhinää, joka parhaimmillaan johtaa kaupallistettaviin ratkaisuihin. Ketterä startup-yritys tuo suuryrityksen toimintaan piristysruiskeen, joka edistää kokeilevampaa ja rohkeampaa innovaatiokulttuuria, Simola sanoo.

Simola haluaa kuitenkin heittää kriittisyyden palloa myös startup-yritysten suuntaan.

– Joskus startupit ovat liian kohteliaita etenkin pörssiyhtiöitä kohtaan. Niiden kannattaisi aktiivisemmin edesauttaa yhteistyön kehittymistä, Simola kertoo.

Aina yhteistyö ei johda konkreettisiin ratkaisuihin, mutta on silti useimmiten molempia osapuolia rikastuttava oppimiskokemus.

– Yhteistyö avartaa molempien puolten näkemyksiä. Startupit omaksuvat hyviä käytäntöjä isommilta yrityksiltä ja päin vastoin. Yhteistyö sähköistää ja inspiroi molempien toimintatapoja. Asenne kehittämiseen muuttuu ja piristää organisaatiokulttuuria, mitä ei voi rahassa mitata, OP:n Kristian Luoma sanoo.

Kahden tason yhteistyötä

Luoma on johtanut reilut kaksi vuotta OP Labia‍, joka työllistää 150 henkilöä Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Tutkimusyksikön tehtävänä on edistää yhteistyöhankkeita startup-yritysten kanssa. Se on käynnistänyt tähän mennessä 20 eri projektia, jotka ovat keskittyneet liikkumisen, terveyden, asumisen ja kaupankäynnin palveluihin.

– Teemme yhteistyötä startupien kanssa kahdella tasolla. Valittuihin alueisiin suunnattujen startup-ohjelmien lisäksi kumppanoidumme eri startup-kiihdyttämöjen kanssa, Luoma sanoo.

Hänen mukaansa OP Lab hakee kumppaneita erityisesti sellaisista myöhemmän vaiheen startupeista, joilla on tarjota soveltuvimpia ratkaisuja niihin haasteisiin, jotka OP Labin sisällä on jo tunnistettu.

– Parhaimmassa tapauksessa yhteistyö luo nopeammin arvoa, säästää aikaa ja rahaa molemmilta osapuolilta ja johtaa pilottivaiheesta kaupallistettavaan ratkaisuun, Luoma sanoo.

Tähän mennessä yhteistyö on tuottanut jokaisesta ohjelmasta 3-4 pilottivaiheeseen edennyttä ratkaisua. Tällaisia ovat esimerkiksi italialaisen Urbin kanssa toteutettu liikkumisen palvelu OP Matka, ranskalaisen CopSonicin teknologiaan perustuva ultraäänimaksamisen ratkaisu sekä Suomen Autokoululiiton kanssa kehitetty taloudellisemman ja turvallisemman ajotavan EdLooper-ajoseurantajärjestelmä.

– Piloteista on tietysti vielä matkaa palvelujen kaupalliseen tuotantoon, Luoma sanoo.

Aasia on uusi Piilaakso

OP Lab on haarukoinut noin 700 startupia yli 50 eri maasta. Noin 20 startupin kanssa yhteistyö on jatkunut.

– Tärkeimpiä kriteerejä yhteistyölle on löytää sellainen startup, joka osaa ratkaista jo meidän tunnistaman ongelman, edistää strategiaamme, tuottaa asiakkaillemme arvoa ja meidän näköisiä palveluita, Luoma sanoo.

Hänen mukaansa finanssialan muutosten kannalta kiinnostavimmat yhteistyökumppanit löytyvät Aasian markkinoilta, missä maksamisen innovaatioissa ja trendeissä ollaan edellä Eurooppaa ja USA:ta.

– Piilaakso ei ole välttämättä finanssimarkkinoiden näkökulmasta inspiroivin startupien hotspot. Toki meillä on sielläkin yhteistyötä paikallisten startup-kiihdyttämöjen kanssa ja työntekijävaihtoa, Luoma sanoo.

Startupien maantieteellisellä sijainnilla ei ole sinänsä merkitystä.

– Yhteistyö on hyvin kansainvälistä, mutta terveysohjelmien puolella teemme tavallista enemmän yhteistyötä kotimaisten yritysten kanssa, Luoma sanoo.

Kiritystä kiertotalouteen

Ville Simolan mukaan yhteistyö startup-yritysten kanssa vahvistaa Lassila & Tikanojan digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.

– Omassa kuuden hengen tiimissäni on paljon palvelumuotoilun ja analytiikkapuolen osaamista. Kehitämme ja rakennamme omin voimin koko ajan uusia palveluita. Tietysti haemme myös synergiaetuja, jos löydämme jonkin startupin, jolla on valmis ja toimiva ratkaisu, Simola sanoo.

Lassila & Tikanoja on erityisesti kiinnostunut sellaisista startupeista, joilla on tarjottavana kiertotalouden ilmiöihin soveltuvia tuotteita tai palveluita.

– Yhteistyön tuloksena olemme voineet käyttää startupien kehittämää teknologiaa alustana, jonka päälle olemme rakentaneet oman palvelun, Simola sanoo.

Simola mainitsee esimerkkeinä tällaisista yhteistyökuvioista esimerkiksi TreLabin, Fourdegin ja Pilvivaraston kanssa kehitetyt palvelut.

– TreLabin teknologia on vauhdittanut meidän omien kierrätyslaitostemme toimintojen mittaamista. Fourdegin energiankulutusta optimoivan ratkaisun avulla olemme voineet kehittää kiinteistöjemme energia- ja kustannustehokkuutta. Pilvivaraston varastopalveluteknologia toimii alustana omalle Helppo varasto -palvelulle, jota testaamme parhaillaan, Simola sanoo.

Hänen mukaansa yhteistyössä startupien kanssa on syntynyt luonteva työnjako.

– He ovat innovoineet jonkin teknologisen ratkaisun, jonka soveltamiseen he tarvitsevat tukea. Logistiikan ammattilaisina voimme löytää heidän teknologioilleen uusia sovellustapoja. Molemmat hyötyvät. Startupin teknologia löytää nopeammin jakelutien ja meidän ei tarvitse aloittaa kehitystyötä nollasta, Simola sanoo.