Kiinnostus maitotilojen investointeihin on vähitellen palaamassa, kertoo Osuuskunta ItäMaidon kehittämisneuvoja Tero Kanala. Viime vuonna osuuskunnan 1 600 jäsentilasta investointeja toteutti vajaa kymmenen, ja tänä vuonna rakennetaan 19 uutta navettaa tai tehdään suurempaa laajennusta. Tavoitteena on, että luku pysyisi vähintään samalla tasolla ensi vuonna.

– Kevään hinnanlasku laittoi investointeja suunnittelevat yrittäjät miettimään, mutta itselle on tullut sellainen tunne, että nyt ollaan positiivisempaan suuntaan menossa. Suurin osa on viemässä olemassa olevia investointisuunnitelmia eteenpäin.

Kanalan mukaan investoivat tilat jakautuvat melko selvästi kahteen ryhmään. Monella nuorella yrittäjällä on edessään suuri, koko tilan uudistava investointi. Tila halutaan päivittää nykyaikaiseen tuotantoon.

– Nuoret yrittäjät oikeastaan joutuvat kaksinkertaistamaan tai jopa kolminkertaistamaan karjakoon.

Toinen, hieman vähemmälle huomiolle jäänyt ryhmä on Kanalan mukaan suuret investoinnit tehneet tilat, jotka laajentavat toimintaansa. Heillä tavoitteena on laajentaa kahteen–kolmeen, jopa neljään robottiin.

Tila investointikuntoon

Tilan kehittäminen investoinnilla vaatii, että arkinen perustekeminen on kunnossa: tuotanto pyörii hyvällä tasolla, eläimet voivat hyvin ja pellot ovat laadukkaita.

– Luodaan sellaiset edellytykset lehmille, että ne voivat palkita hyvällä tuotoksella. Totta kai myös talouden on oltava kunnossa. Meillä on hyvä tilanne sen suhteen, että keskimäärin maidontuotanto on lähtökohtaisesti kannattavaa. Se antaa pohjan sille, että taloudellisia edellytyksiä parantaa on suurimmalla osalla tiloista.

Muutenkin Itä-Suomessa näkyy Kanalan mukaan tuottajien osaaminen, ja keskituotokset ovat nousseet. Satatonnareita palkittiin viime vuonna pelkästään Pohjois-Savossa 38. Myös peltoon on Kanalan mukaan panostettu paljon. Kun osaaminen on kunnossa, pystytään ottamaan suuria harppauksia eteenpäin.

Venäjän talouspakotteet toivat roiman hinnan pudotuksen, mutta sen jälkeen maidon hintakehitys on kuitenkin ollut tasaista. Se on Kanalan mukaan tuonut mahdollisuuden tehdä pitkällä tähtäimellä suunnitelmia ja toteuttaa investointeja.

Hän arvioi, että viime aikojen uutisoinnit ovat jopa hieman vaikuttaneet niin, etteivät kaikki tilat edes uskalla sanoa ääneen, että heillä menee hyvin.

– Kun nostetaan negatiivisia asioita esiin, niin ne tahtovat ruokkia itse itseään. Osa yrittäjistä sanoo, että eivät he uskalla edes sanoa, että he pärjäävät.

Pysy suunnitelmissa

Kun tuotantoa lähdetään kasvattamaan ja kehittämään, puhutaan suurista summista. Jotta investointia ei ylimitoiteta tilan tuotantoon ja talouteen nähden, tehdään tarkat suunnitelmat.

– Investoinnin yhteydessä, kun tilanne on haastava, ei ole varaa epäonnistua. Pitää miettiä, mitä on välttämätöntä tehdä, jotta tuotanto saadaan pidettyä yllä ja eläinten ja yrittäjän oma hyvinvointi korkealla tasolla. Samalla joudutaan tasapainoilemaan sen suhteen, mitä siirretään tulevaisuuteen. Investointia pitää tänä päivänä miettiä todella pitkällä aikavälillä.

Hyvin toimiva tuotanto pitää rattaat pyörimässä myös investoinnin aikana. Se myös takaa vakaan kassavirran muutoksenkin keskellä.

– Investoinnin ja rakentamisen yhteydessä on paljon liikkuvia osia. Rakentamiseen liittyvät olennaisesti talous, taloudenhallinta ja se, miten ne hoidetaan järkevästi, jotta kassa pyörii koko ajan.

Tilakoon kasvaessa on myös ennakoitava. Kun karjaa tulee lisää, on kunnossa oltava sekä tilan puitteiden, ruokinnan kuin lannoitteiden ja peltoalan.

– Siinä pitää olla tarkat suunnitelmat sekä budjetti, joissa on pysyttävä. Aina tehdään uudet suunnitelmat, jos näyttää siltä, ettei jokin toimi. Pieniä muutoksia pitää pystyä tekemään arjessa.

Kun investointi on saatu toteutettua, on myös muistettava, että sitäkin on ylläpidettävä.

– Jos 10–15 vuotta sitten tehtyä investointia ei ylläpidä, arki tahtoo kulua ilmaantuvien ongelmien ratkaisemiseen. Silloin siihen väsyy ja tuotanto laskee.

Luottoa tulevaisuuteen

Varsinkin nuorilla yrittäjillä on uskoa tulevaan.

– Nuoret yrittäjät ovat todella valveutuneita. Heillä on hyvä koulutus, ja he ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa.

Tilaa halutaan kehittää ja ottaa huomioon myös muita seikkoja, kuten ympäristöystävällisyyttä. Tästä halutaan myös viestiä kuluttajille: ympäristön ja eläinten hyvinvointi kulkevat käsikkäin.

– Ne ovat isoja kysymyksiä, joita kuluttajatkin miettivät. Kun eläimet voivat hyvin, ympäristöasiat ovat kunnossa. Niihin halutaan panostaa molemmin puolin.

Oman tilan kehittämiseen saa apua esimerkiksi osuuskunnalta – eikä kannata unohtaa vertaistukea, muita saman alan ammattilaisia.

– Voimme olla myös ”pallotteluseinä”: Onko tässä ideassa mitään? Toki järjestämme koulutuksia ja asiakasyhteistyönä on erilaisia pienryhmiä yhdessä kumppaneiden kanssa, joissa tuottajat pääsevät keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tavoitteena on, että kollega on paras asiantuntija, Kanala kertoo.