Kotimaisen liikennekaasun markkinassa on nyt pöhinää
Lisää aiheesta
Kuljetusyhtiöitä kiinnostaa nyt kaasulla käyvä kalusto. Päästöpiheihin kuorma-autoihin siirtymistä kannustaa liikenne- ja viestintäministeriön myöntämä tuki. Vireillä on myös runsaasti suunnitelmia uusista biokaasun tankkausasemista.
Suomen hallituksen linjauksen mukaan Suomessa tulisi olla 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. VTT:n ennusteen mukaan tästä määrästä noin 8 000 olisi raskasta kalustoa. Trafin tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa on rekisteröity tällä hetkellä noin 13 000 kaasua yhtenä voimanlähteenä käyttävää ajoneuvoa. Näistä vasta noin parisen sataa on kuorma-autoja.
– Ilmastonmuutos, päästötavoitteet, vähäpäästöinen uusiutuva energia sekä asiakkaiden paineistus ovat pakottaneet monet kuljetusyritykset miettimään kalustonsa uudistamista, sillä liikenteen päästöistä noin kolmannes tulee raskaasta liikenteestä, sanoo Gasumin raskaan liikenteen suurasiakkaista ja kansainvälisistä asiakkaista vastaava Senior Manager Jani Arala.
Raskas kalusto on käyttänyt dieseliä voimanlähteenä viimeiset 50 vuotta, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Runkoliikenteen kaasurekat yleistyvät sähkörekkoja ripeämmin.
Kuljetusyritykset ovat tähän asti empineet siirtymistä dieselistä kaasuun, sillä kaasurekkojan hintataso on perinteiseen rekkaan verrattuna korkea ja kaasun tankkausasemaverkostoa on pidetty liian harvana.
Kaasuautojen hankintatukea jaossa
Liikenne- ja viestintäministeriö alkoi myöntää joulukuun alusta kuljetusyrityksille tukea kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankkimista tai yli kolmen vuoden pitkäaikaisvuokrausta varten. Tukea voi hakea 30.11.2022 asti.
Tukea voi saada paineistettua kaasua (CNG/CBG) käyttävälle ajoneuvolle 5 000 euroa ja nesteytettyä kaasua (LNG/LBG) käyttävälle ajoneuvolle puolestaan 12 000 euroa. Yksi hakija saa tukea korkeintaan viidelle ajoneuvolle.
Paineistettu kaasu sopii paikallisjakeluun, jätekuljetuksiin ja bussiliikenteeseen, kun taas nesteytettyä kaasua käytetään raskaissa kuljetuksissa.
– Käyttämällä nesteytettyä tai paineistettua liikennekaasua kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi. Maakaasulla päästöjä saadaan alas 20 prosenttia ja biokaasun avulla jopa 90 prosenttia. Samalla voi saavuttaa jopa 25 prosentin vuotuiset polttoainesäästöt verrattuna fossiiliseen dieseliin, Arala sanoo.
Aralan mukaan Gasum on laajentamassa lähiaikoina sekä nesteytetyn että paineistetun maakaasun jakeluverkkoa, sillä molempien kysyntä kasvaa kohisten.
Kaasuasemien verkosto kasvaa rytinällä
Aralan mukaan kaasun liikennemarkkinassa tapahtuu nyt paljon ja vähäpäästöisen energian ympärillä käy pöhinä.
– Yritykset ovat entistä ympäristötietoisempia ja asettaneet itselleen kunnianhimoisia päästötavoitteita, samoin kunnat ja kaupungit. Tämä paineistaa myös kuljetusyrityksiä uudistumaan, Arala sanoo.
Gasumin kaasutankkausasemien määrä on kasvanut muutamassa vuodessa paristakymmenestä asemasta tämän hetken yli 90 asemaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Ensi vuoden aikana Gasumin tankkausasemien määrä ylittänee 100 aseman rajan Pohjoismaissa.
– Suomeen on suunnitteilla useita uusia asemia, mutta luvitus- ja rakennuslupaprosessien vuoksi tarkkaa aikataulua ei voi sanoa. Kunnat ja kaupungit ovat olleet hyvin yhteistyöhalukkaita sopivien tonttien löytämisessä, Arala sanoo.
Gasum avaa ensi keväänä uuden kaasuaseman Järvenpään Boogie-yritysalueelle. Lappeenrannan Pajarilaan on avautumassa myös uusi asema ensi vuonna.
Suomessa on tällä hetkellä noin 60 kaasuntankkausasemaa ja suunnitelmissa on noin 40 lisää lähivuosina.
Gasumin ohella kaasun tankkausasemia tarjoavat myös monet muut toimijat. Etelä-Savon Energia Oy:n toinen kaasuasema avattiin Mikkelissä aiemmin tänä vuonna. Energia-alan itsenäinen kasvuyritys Wega suunnittelee Äänekoskelle omaa kaasuntankkausasemaa Heavy Center Hirvaskangas Oy:n modernin raskaan kaluston rekkakeitaan yhteyteen. Kokkolalainen yrittäjä Jan Ove Nyman suunnittelee Suomen suurinta yksityistä biotankkausasemaverkostoa Keski-Pohjanmaalle.
Infrastruktuuritukea jaossa 5,5 miljoonaa euroa
Kaasutankkausasemien rakennusboomia kirittää Energiaviraston sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin tukikilpailutus, joka järjestettiin kolmannen kerran lokakuussa 2020.
Kilpailussa tuen hakijat antoivat tarjouksia tukisummista, joilla ne olisivat valmiita toteuttamaan biokaasun tankkausaseman tai sähköautojen joukkoliikenteen tai suuritehoisen latauspisteen investointihankkeen.
Tarjouksia annettiin yhteensä 213, joista 35 kappaletta koski biokaasun tankkauspisteitä, 14 linja-autojen latauspisteitä ja 164 sähköautojen suuritehoisia latauspisteitä.
Kiinnostus nesteytetyn liikennekaasun jakeluun on kasvanut huomattavasti. Annetuista tarjouksista miltei puolet sisältävät nesteytetyn biokaasun tankkauspisteen. Muutos on merkittävä aiempiin vuosiin verrattuna. Tukea on tarjolla yhteensä 5,5 miljoonaa euroa, josta biokaasulle on varattu 3 miljoonaa euroa.
Lue myös: