Kruunu Optiikan yrittäjä Minna Pajari on toiminut optikkona 30 vuotta ja niistä 18 vuotta yrittäjänä. Neljä vuotta sitten hän päätti lähteä opiskelemaan.

Yksi merkittävä tekijä oli koulutuksen mahdollistava elämäntilanne: taloudellinen tilanne oli hyvä ja yrityksessä apuna oli hänen miehensä Pekka Viljakainen. Sopiva koulutus löytyi lähes sattumalta.

– NÄE Ry aloitti tuolloin Markkinointi-instituutin kanssa merkonomikoulutuksen. Se järjestettiin oppisopimuksella, ja olin mukana ensimmäisessä ryhmässä. Ajattelin, että opinnot on helppo järjestää, koska kyseessä on oppisopimus ja pystyn tekemään opintoja yrityksessä.

Opiskeluun varattavia päiviä oli noin kerran kuukaudessa. Niiden tyhjentäminen onnistui Pajarin mukaan hyvin. Hän ilmoitti asiakkaille olevansa poissa, ja hänen miehensä päivysti liikkeellä.

Opinnot toivat tuttuihin asioihin uutta kulmaa. Osana opintoja Pajari teki esimerkiksi yrityksen toiminnan kannattavuuden suunnitelman ja yritystoiminnan analysointia ja kehittämistä.

– Siinä alkoi ymmärtää enemmän talouden lainalaisuuksia, taseita, tuloksia ja katteita. Vaikka tiesin niistä toki etukäteen, en osannut laskea niitä niin hyvin.

Hän valmistui merkonomiksi joulukuussa 2016. Innostus uuden oppimiseen ei kuitenkaan päättynyt siihen. Parhaillaan Pajari opiskelee digitaaliseen markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan keskittynyttä myynnin ammattitutkintoa.

– Kun digitalisaatio ja some ovat kaikessa niin vahvasti mukana, ajattelin, että vaikka jo teen niitä, koulutuksessa tulee jotain uutta.

Ja näin on myös käynyt.

Yrittäjäksi ja tohtoriksi

Raija Salomaa työskenteli myynnin ja markkinoinnin esimiestehtävissä ja harkitsi yrittäjyyttä, kun hän sai mielenkiintoisen yhteydenoton vuonna 2005.

– Eräs jenkkiyhtiö löysi profiilini sosiaalisesta mediasta ja sain heiltä palautetta, että minusta voisi tulla hyvä coach. Olin skeptinen, mutta utelias kun olen, lähdin kokeilemaan sitä ja hämmästyin. Yritysideani, joka aluksi muotoutui matkustusturvallisuuden ympärille, vaihtui coachingiksi.

Siinä on kyse yhteistyösuhteesta, jossa coach ohjaa prosessia, mutta asiakas tuottaa prosessin sisällön. Coach ei varsinaisesti anna neuvoja tai konsultoi. Yrittäjävuosien aikana Salomaa on auttanut esimerkiksi startupeja, EU-virkamiehiä ja kansainvälisten yritysten johtoryhmiä.

– Kun lähdin coachingin maailmaan, aika äkkiä totesin, että ei ole vastauksia niihin kysymyksiin, joita minulla oli. Kyseessä oli uusi ammatti ja uusi ala. Oli pakko ja halusinkin kehittää itseäni. Opiskelin esimerkiksi työpsykologian muutosjohtajuutta Teknillisessä korkeakoulussa työn ohella.

Hän lähti hakemaan oppia myös ulkomailta, jossa ala oli Suomea pidemmällä.

– Fieldingin yliopistossa USA:ssa opiskelin coachingia ja suoritin siellä alan sertifikaatin.

Sen jälkeen hän on opiskellut myös Oxfordissa coachien työnohjausta. Ulkomaan opinnot koostuivat sekä itsenäisestä virtuaalityöskentelystä ja opiskelusta sekä lähijaksoista, jotka vaativat matkustamista ulkomaille.

Keväällä 2017 Raija Salomaa väitteli tohtoriksi johtamisen alalta coachingista Vaasan yliopiston kauppatieteellisestä tiedekunnasta. Väitöskirja vei hänet vielä syvemmälle alan kysymyksiin, ja tieteellinen viitekehys toi uutta oppia myös käytännön työhön.

Koulutus on vienyt häntä uralla eteenpäin, ja parhaillaan Salomaalla on työn alla Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n kanssa alan uudenlainen vientituote.

Kun suunnittelet opiskelua, ratkaise nämä

1. Millainen koulutus – ja mistä?

Nykyään erilaisia koulutusmuotoja ja -vaihtoehtoja on paljon. Esimerkiksi oppisopimus on hyvin käytännönläheinen tapa opetella uutta. Kruunu Optiikan Minna Pajari kehottaa olemaan yhteyksissä oman alan järjestöön tai liittoon, jos sellaiseen kuuluu.

– Niiden kautta voi saada enemmän tietoa alan koulutuksista. Myös yrittäjäjärjestöt järjestävät koulutuksia.

Salomaa sai puolestaan vinkkejä koulutukseen suositusten ja kirjallisuuden avulla. Linkedinistä eri oppilaitosten alumniryhmistä voi puolestaan kysyä, tuntevatko jäsenet koulutuksen ja voivatko he suositella sitä.

– Katson myös hyvin tarkkaan, ketkä opettavat tai luennoivat. Jos kyseessä on konferenssi, selvitän, miten se on järjestetty ja mitä se antaisi itselle, Salomaa kertoo.

2. Rahoitus

Tarjolla on niin maksullista kuin maksutonta koulutusta. Kannattaa huomioida, että jos kyseessä on hyvin sitova koulutus, voi töiden tekoa joutua vähentämään.

– Tärkeää on miettiä rahoitus. Miten paljon opiskelu tai jatkokoulutus vie aikaasi? Miten ratkaiset ja rahoitat sen konkreettisesti? Salomaa muistuttaa.

Esimerkiksi väitöskirjan tekoon voi hakea myös rahoitusta.

3. Työn ja arjen yhdistäminen

Salomaa kannustaa aikatauluttamaan työt ja opinnot.

– Mihin mennessä haluaa saavuttaa konkreettiset tavoitteet? Merkitse ne kalenteriin. Kuinka monta päivää tai viikkoa kuukaudessa voi käyttää opintoihin? Digimaailma mahdollistaa paljon, kannattaa etsiä joustavuutta opintoihin. On paljon vaihtoehtoja, joissa on läsnäoloa ja virtuaalisia luentoja ja harjoittelua.

4. Oppimisen hyödyt

Koulutus on yksi tapa verkostoitua uusien ihmisten kanssa. Osaamisen syventäminen voi myös auttaa hiomaan liiketoimintaa ja avata uusia mahdollisuuksia.

Pajari pitää opiskelua hyvänä tapana pysyä kiinni muutoksessa.

– Kyllä siitä on aina jotain hyötyä itselle. Siellä tapaa muun alan ihmisiä, nuoria ja vanhoja. Samalla voi muuttaa omaa ajatteluaan, että ahaa, tuon asian voi tehdä myös tuolla tavoin, eikä sillä, jolla sen on tehnyt jo 30 vuotta, Pajari kertoo.

Salomaan sanoin koulutus on tärkeä osa yrittäjyyttä.

– Olemme ikuisen oppimisen tiellä. Se on ihan pakollinen meille kaikille yrittäjille, jotta pystymme tuottamaan lisäarvoa asiakkaillemme.