SKAL ry:n tuoreimman Kuljetusbarometrin tulokset ovat monin osin mollivoittoista luettavaa.

Kuljetusbarometri on kolme kertaa vuodessa tehtävä kyselytutkimus, jolla mitataan kuljetus- ja logistiikka-alan jäsenyritysten ajatuksia kuljetusmarkkinoiden nykyhetkestä sekä lähitulevaisuuden näkymistä.

Vuoden 2019 tuoreimman barometrin mukaan 62 prosenttia kuljetusyrittäjistä kokee, ettei heitä kuunnella yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Puolet kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, ettei Suomessa arvosteta yrittäjyyttä ja vielä useampi pitää kuljetusalan arvostusta huonona.

– Ammattikuljettajia turhauttaa, että tiestö rapistuu ja sen ylläpito ja pitkäaikainen kehittäminen laiminlyödään, toteaa SKAL:in asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto.

Vaikka entistä painavammat ja pidemmät ajoneuvoyhdistelmät alkavat yleistyä, niillä joudutaan kulkemaan entistä huonommalla tieverkolla.

– Valtion resursseja ei ohjaudu riittävästi tieverkkoon, vaikka ammattiliikenteestä ja liikenteestä ylipäätään kerättävä veromäärä on merkittävä, Murto sanoo.

Tunnelmat synkkenivät vuoden kuluessa

Kuljetusbarometrin mukaan kuljetusyritysten odotukset alan kysynnästä synkkenivät olennaisesti vuoden 2019 aikana.

Raskaan liikenteen määrä on vähentynyt maanteillä huhtikuusta 2019 alkaen. Kuljetusmäärät laskivat 31 prosentilla vastanneista.

Vain 21 prosentilla kuljetusmäärät kasvoivat. Alueellisesti kuljetusmäärien lasku näkyy selvimmin Kaakkois-Suomessa ja pohjoisessa vähentyneiden metsäkuljetusten vuoksi.

Ammattiylpeys korkealla

Vaikka Kuljetusbarometrin tulokset ovatkin alavireisiä, mahtuu mukaan myös myönteisiä signaaleja. Valtaosa kuljetusyrittäjistä on ylpeitä työstään. Vain viisi prosenttia suhtautuu kielteisesti työhönsä.

Huolestuttavampaa sen sijaan on, että jopa neljännes yrittäjistä kokee, että alalla ei pärjää tai tule toimeen, jos noudattaa kuljetusmarkkinoiden sääntöjä.

– Kilpailuedellytysten tasapuolisuudesta olisi huolehdittava tehokkaammin toimivan valvonnan ja lainsäädännön kautta. Harmaan talouden ilmiöitä olisi kitkettävä tehokkaammin markkinoilta, Murto sanoo.

Polttoainevero mietityttää

Lisäksi Murto vaatii hallitukselta pikaisia toimenpiteitä liikenteen verotuksen kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi ja lisäpanostuksia tieverkon kunnossapitoon. Hänen mukaansa linjaus polttoaineveron korottamiseksi panee ammattiliikenteen korotusten maksumiehiksi.

Ensi kesälle ehdotettu polttoaineveron korotus nostaa maanteiden tavaraliikenteen kustannuksia 80 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on massiivinen korotus ja pitkien etäisyyksien Suomessa kilpailukyvyn kannalta väärä ratkaisu, Murto jatkaa.

– Näillä ratkaisuilla maksajan rooli jää yksinomaan nestemäistä polttoainetta käyttävien ajoneuvojen harteille. Raskaassa liikenteessä ei ole tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa kuin diesel, hän toteaa.

Hän muistuttaa, että liikenteeseen on tullut koko joukko uusia käyttövoimia. Murron mukaan liikenteen verotuksen kokonaisuus ole pysynyt kehityksen mukana.

Yhdeksi täsmälääkkeeksi hän ehdottaa ammattidieseliä, joka on EU:n energiaverodirektiivin tunnistama termi ja käytössä monessa EU-maassa.

– Ammattidieselin käyttäjät voitaisiin rajata polttoaineveron korotusten ulkopuolelle, mikä helpottaisi kannattavuusongelmien kanssa painivaa kuuden miljardin euron kuljetusalaa, Murto sanoo.

Reilut kuljetukset vuoden 2020 teemana

SKAL edistää omalta osaltaan kuljetusalan mainetta ja arvostusta sekä haluaa edesauttaa toimialan vastuullisuutta. Vuoden 2020 ensimmäisen Kuljetusbarometrin kyselyn ajankohtaisosion teemana on reilu kuljetus.

– Haluamme kartoittaa, miten reiluina kuljetusyritykset kokevat kuljetusmarkkinat ja toimivatko tilaajat niin kuin heidän odotetaan toimivan, Murto sanoo.

Kuljetusbarometri 01– 2020 tulokset julkistetaan tammikuun lopulla.