Kumina voi tuoda monelle mieleen vaikkapa Intian, mutta todellisuus on toisenlainen. Intia itse asiassa ostaa suuren osan kuminastaan Suomesta. Täällä tuotetaan noin 27 prosenttia koko maailman kuminasta, ja Suomi onkin kuminanviljelyn suurmaita.

Suomessa tuotettu sato kulkee kolmen yrityksen kautta, joista suurin ja vanhin on Riihimäellä toimiva Trans Farm. Yhtiö ostaa kuminaa noin 900 suomalaiselta sopimusviljelijältä, käsittelee ja jalostaa sen, ja toimittaa lopputuotteet lähes kokonaan vientiin.

Yhtiön tarina alkoi 25 vuotta sitten, kun Leppälän perhe alkoi kokeilla kuminan viljelyä.

– Toiminta oli aluksi pienimuotoista — oma sato piti saada jotenkin kaupaksi, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Leppälä.

Pian Leppälät perustivat yhtiökumppaninsa kanssa Trans Farmin, joka teetti osan käsittelystä ja lähettämisestä alihankkijoilla.

Pikku hiljaa toiminta laajeni ja samalla ostajien laatuvaatimukset kasvoivat.

– Kymmenisen vuotta sitten ymmärsimme, että koko tuotantoketju täytyy saada omiin käsiin, Jyrki Leppälä kertoo.

Yhtiö on siitä lähtien toiminut Riihimäellä. Se hoitaa itse koko prosessin viljelysopimusten tekemisestä aina tuotteiden markkinointiin, myyntiin, käsittelyyn ja lähettämiseen saakka.

Kumina kasvaa Suomessa hyvin

Vaikka kumina ei ole suomalaisten eniten käyttämiä mausteita, sen viljely täällä on luontevaa.

– Kumina kuuluu Suomen luontaiseen lajistoon. Se kasvaa täällä hyvin ja saamme hyvälaatuista satoa. Suomen kesän pitkät valoisat päivät antavat kuminalle hyvää makua, jota ostajat arvostavat.

Kuminaa käytetään kokonaisena esimerkiksi näkkileivässä ja muissa leivissä, sekä juustoissa ja hapankaalissa. Suurin osa käytetään kuitenkin jauhettuna maustamaan esimerkiksi valmisruokia tai makkaroita. Kuminaa käytetään myös juomissa. – Akvaviitin päämauste on kumina, Leppälä paljastaa.

Intia-mielikuvien taustalla saattaa jeera eli juustokumina, joka on Intiassa kasvava aivan erimakuinen mauste – ja toisaalta se, että kumina on Intiassa suosittu mauste. Intia onkin yksi Suomen kuminan päämarkkina-alueista. Muita ovat Yhdysvallat sekä Euroopan saksankieliset alueet.

Kauppa on käynyt hyvin.

– Viime vuosina kumina on ollut viljelijälle selkeästi kannattavampi kasvi kuin muut viljelykasvit. Joka vuosi näin ei ole, mutta pitkällä aikavälillä kuminanviljely on ollut keskimäärin hyvinkin kannattavaa" Leppälä kertoo.

Viljelijät pitävät kuminasta muistakin syistä. Kumina kylvetään viljoja myöhemmin, ja korjataan niitä aiemmin. Näin tilojen kylvö ja sadonkorjuu levittäytyvät pitemmälle ajalle, ja koneet saadaan tasaisempaan ja tehokkaampaan käyttöön.

Syväjuurinen kumina on Leppälän mukaan myös hyvä kiertokasvi, sillä se parantaa maata.

– Kuminan jälkeen pelloilta saadaan parempia satoja, hän kehuu.

Viljelijäsopimukset vuodeksi kerrallaan

Kiinnostusta kuminanviljelyyn onkin ollut runsaasti. Tänä vuonna Suomen peltoalasta noin prosentti on kuminaa. Trans Farm tekee syksyisin sopimukset seuraavan vuoden viljelystä. Kaikki viljelijät saavat saman hinnan, joka sovitaan vuodeksi kerrallaan.

Kuminan menestys Suomessa on aiheuttanut kasvupaineita myös Trans Farmille. Yhtiön Riihimäen käsittelylaitokseen on juuri valmistumassa laajennus, joka kaksinkertaistaa tilat noin 5 000 neliömetriin ja nostaa käsittelylinjojen määrän kahteen.

Laajennuksen jälkeen kasvun rajat alkavat kuminassa tulla vastaan. Haussa onkin uusia kasveja, joista saataisiin Suomeen uusia kuminan kaltaisia menestystuotteita.

– Ideoita otetaan mielellään vastaan, naurahtaa Leppälä.

​