Kaikki alkoi miehestä ja kuorma-autosta. Esko Tapojärvi aloitti yritystoiminnan yhden miehen kuljetusliikkeenä yli 60 vuotta sitten. Hommia riitti erityisesti Kolarissa, missä kuljetettiin kaivoslouhetta Rautuvaaran kaivoksista.

Tapojärven nimeä kantava yritys on kasvanut ja kansainvälistynyt ja kyennyt uusiutumaan kaivos- ja terästeollisuuden muutoksissa. Tapojärvi on laajentunut kaivos- ja tehdaspalveluista teollisen kiertotalouden osaajaksi. Yrityksellä on kahdeksan toimipistettä Suomessa, yksi Ruotsissa ja yksi Italiassa.

Mari Pilventö, perustaja Esko Tapojärven lapsenlapsi, työskentelee Tapojärven väliaikaisena toimitusjohtajana. Kiertotaloudellisia toimenpiteitä on tehty raskaassa teollisuudessa vuosikymmeniä, mutta vasta nykyään siitä puhutaan kiertotaloutena, Pilventö kuvaa. Esimerkiksi Tapojärvi on perustanut liiketoimintansa teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiselle jo pidempään.

– On ehkä lappilainen ajattelutapa, että mitään sellaista, mitä voi käyttää, ei heitetä pois. Meille luonnonvarojen säästäminen on aina ollut tärkeää, ja siksi kiertotalous on luonnollinen osa toimintaamme, Pilventö sanoo.

Tavoitteena jätteitä nolla

Suomessa syntyvästä jätteestä yli 95 prosenttia syntyy muualla kuin kotitalouksissa. Kiertotalousajattelun mukaisesti aiemmin jätteiksi luokiteltujen materiaalien käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön sisältyy mahdollisuus uudenlaiseen liiketoimintaan.

Esimerkiksi terästeollisuuden sivuvirroista on mahdollista erotella kuparia, sinkkiä ja maarakentamisessa käytettävää ferrokromikuonaa sekä teräsmateriaalia käytettäväksi uudelleen.

Mari Pilventö

Tapojärven prosesseissa uudelleen käyttökelpoisiksi materiaaleiksi kiertää joka vuosi noin miljoona tonnia teollisuuden sivutuotteita. Tapojärven kaksi rikastamoa sijaitsevat Torniossa, missä Tapojärvi toimii urakoitsijana Outokummun terästehtaalle.

Outokummun tehdas on Euroopan suurin materiaalien kierrätyslaitos, joka valmistaa vuosittain 1,6 miljoonaa tonnia ruostumatonta terästä kierrätysmateriaalista. Tapojärvi prosessoi Outokummun teräksen valmistuksen sivuvirtoina syntyvästä ferrokromi- ja teräskuonasta arvomateriaaleja.

Ainutlaatuisen osaamisen ja kansainvälisten innovaatiopalkintojen myötä Tapojärvi alkoi muutama vuosi sitten tähytä kansainvälistymistä.

– Kokemusta oli jo Ruotsista ja projekteista esimerkiksi Espanjassa, mutta suurin askel kansainvälistymisen suuntaan otettiin Italiassa, Pilventö kertoo.

Tapojärvi rakentaa italialaiselle Acciai Specialin terästehtaalle rikastamon, jolla teräksen tuotannon sivutuotteena syntyvää jätettä voidaan hyödyntää.

Kiertotaloutta maailmalle

Acciai Speciali Terni on yksi Italian merkittävimmistä terästehtaista ja sijaitsee noin 120 kilometrin päässä Roomasta. Projekti vaati pitkäjänteisyyttä, sillä neuvottelut Italian kanssa kestivät yli kolme vuotta.

40 miljoonan euron investointi Italiaan oli lappilaisen perheyrityksen suurin yksittäinen investointi koskaan ja samalla merkittävä päänavaus suomalaisen kiertotalousosaamisen viemisessä ulkomaille.

Italialaiset ovat antaneet hankkeelle kovan tavoitteen: rifiuti zero, eli jätteitä nolla. Sopimus rikastamon rakentamisesta allekirjoitettiin joulukuussa 2018, ja projektin on tarkoitus valmistua kahden vuoden sisällä.

– Tämä oli meille ensimmäinen iso kansainvälinen investointi, joten halusimme suunnitella kaiken tarkasti. Suuruusluokka lisäsi hankkeen monimutkaisuutta, kuvaa Pilventö.

– Vieras kulttuurikin toi omat haasteensa, ja byrokratian määrä oli yllätys.

Kiertotalous vasta alussa

Pilventö uskoo, että teollisen kiertotalouden alalla on nähty vasta alku. Paljon mahdollisuuksia on vielä hyödyntämättä ja uutta asiakaskuntaa on mahdollista löytää esimerkiksi paperi- ja metsäteollisuudesta.

Tapojärvellä on paljon osaamista, joka auttaa tunnistamaan teollisten prosessien eri vaiheissa mahdollisuuksia kierrätykseen, jätteiden talteenottoon ja uudelleen hyödyntämiseen.

Vaikka Tapojärvi on 500 työntekijänsä ansiosta jo iso yritys, se pyrkii edelleen pitämään kiinni perheyrityksen ilmapiiristä.

Yrityksen työntekijöiden keski-ikä on varsin alhainen, 36 vuotta, ja moni on viihtynyt talossa jo yli 10 vuoden ajan, Pilventö kertoo. Yritys panostaa vahvasti tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan kehittäessään uusia mahdollisuuksia teolliseen kiertotalouteen.

– Emme ole pysähtymässä. Paljon arvokasta materiaalia menee vielä hukkaan. Tekemistä riittää, mutta on ollut hienoa huomata, että kiertotalouden edistäminen teollisuudessa ei ole yksistään meidän harteillamme. Teollisen tuotannon kestävyys on lopulta kaikkien etu