”Maatilaa pitää johtaa kuin yritystä”
Lisää aiheesta
Mikko Myllykoski osti maatilansa ollessaan 23-vuotias ja on siitä lähtien investoinut siihen rohkeasti. Ajan hermolla pysyäkseen maatilayrittäjän on oltava valmis muuttamaan totuttuja toimintatapoja.
Mikko Myllykoski tiesi aina, että haluaa maatilayrittäjäksi. Matkassa oli vain yksi mutka, hänen vanhempansa eivät olleet viljelijöitä, joten tila pitäisi ostaa. Eikä myytäviä maatiloja tuntunut olevan missään.
− Olin valmis lähtemään tilan perässä mihin tahansa, vaikka Kittilään, Myllykoski muistelee.
Sitten Haapavedellä asuva tuttavamies mainitsi naapuristaan, jonka tila kenties saattaisi tulla myyntiin. Myllykoski ei aikaillut vaan tarttui toimeen.
Elettiin vuotta 2010. Myllykoski oli 23-vuotias.
Uusi projekti joka vuosi
Ensimmäiset kolme vuotta Lehtolan tilasta vastasi yhtymä, jonka osakkaita olivat tilan aiempi omistaja sekä Myllykoski ja puoliso Heli. Kun aiempi omistaja kolme vuotta myöhemmin halusi luopua tilasta ja siirtyä toiselle alalle, Lehtola jäi kokonaan Mikon ja Helin vastuulle.
Mikko Myllykoski ryhtyi heti investoimaan määrätietoisesti tilaansa. Vuonna 2011 valmistui uusi navetta, 2013 kylmäpihatto nuorkarjalle, 2015 konehalli, 2016 neljä laakasiiloa ja uudet vasikkatilat, 2017 navettaan asennettiin kaksi lypsyrobottia ja vuonna 2018 kolmas. Vajaassa kymmenessä vuodessa tilan pääluku on noussut 20 lehmästä 170:een.
Eikä urakka vielä ole valmis. Konehallia rakennetaan parhaillaan ja seuraavaksi edessä on vasikkalan laajennus.
− Vaikka nälkä on kasvanut syödessä, niin silti ollaan menty eteenpäin hallitusti. Kaikkiin hankkeisiin ollaan saatu rahoitus ja kaikki lainat on maksettu aikataulussa.
Perinteisiin ei pidä takertua
Myllykosken mielestä maatilaa on nykyään pakko johtaa kuten yritystä. Elinvoima ei säily, jos toiminta polkee paikallaan.
− Perinteet jarruttavat monella tilalla. Se on harmi.
Ajan hermolla pysyäkseen, on oltava valmis tekemään rohkeitakin muutoksia. Myllykoski kertoo esimerkin.
− Meillä oli ihan hyvät päivämaidot, kun päätin, että vaihdetaanpa rehua. Rehumyyjä kysyi, että ookko sitä mieltä. Vastasin, että ilman muuta.
Kuukauden päästä Myllykoski totesi, että sekä maidon määrä että pitoisuudet olivat parantuneet.
− Vaikka uusi rehu oli entistä kalliimpaa, voittoa kertyi silti kuukaudessa 1200–1300 euroa.
Puolison tuki on tärkeää
Ensimmäisen yrityksensä Myllykoski perusti juuri 18 vuotta täytettyään. Hän osti traktorin, jolla urakoi tietyömailla ja lumitöissä.
− Rahaa oli alussa niin vähän, että omalta tililtä piti lainata yrityksen tilille.
Määrätietoisuus kantoi kuitenkin hedelmää ja kohta traktoreita oli kolme.
− Minä oon aina uskonut omaan tekemiseen. Että kun tekee hyvin, ei voi kuin pärjätä.
Mikko Myllykoski kertoo, että Heli on yhtä täysillä mukana tilan toiminnassa. Navetan lisäksi hän pitää huolta perheen kuudesta alakouluikäisestä lapsesta.
− Kyllä tämä vaatii sitä, että toista tuetaan ja puhalletaan yhteen hiileen, vaikka aina ei olisikaan helppoa, Myllykoski sanoo.
− Jos minulta kysytään, kyllä Helillä on kovemmat hommat. Sen huomaa, kun on välillä itse kotimiehenä ruokaa laittamassa ja lapsia vahtimassa.