Jos sattumanvaraisen henkilön pitäisi piirtää maanviljelijä, hän todennäköisesti piirtäisi viljelijälle talikon käteen. Mielikuva selkä vääränä rehkivästä maatalousyrittäjästä istuu tiukassa.

Maatalous on tietenkin edelleen fyysistä työtä, mutta koska keskimääräinen tilakoko kasvaa jatkuvasti, yrittäjän ei kannata rehkiä jokaisen asian vuoksi. Kun ajattelee työturvallisuutta, ajattelee omaa terveyttään ja tulevaisuuttaan.

Tällaista ajattelumaailmaa noudatetaan Maitotaipale Oy:ssä Liperissä. Maatalousyrittäjät Mikko Lihavainen ja Titta Pehkonen pokkasivat tänä vuonna työturvallisesta tilastaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Melan) Turvallinen maatila -kilpailun ykköspalkinnon. Raati arvosti erityisesti tilan kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä omistautumista työturvallisuuden kehittämiseen.

– Itse ajattelen, että hyvän työturvallisuuden avulla on mahdollista pitää itsensä ehjänä ja päästä joskus eläkkeelle siinä kunnossa, että jaksaa nousta keinutuolista, Lihavainen kertoo.

Maitotaipale on Lihavaisen kotitila, jossa tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2006. Tila osakeyhtiöitettiin vuonna 2018, ja yhtiössä on mukana myös pariskunnan naapuri.

Maitotilan märehtijöiden määrä on vuosien varrella moninkertaistunut, ja nykyään karjassa on noin 150 lehmää. Työn määrä ei ole kuitenkaan moninkertaistunut eläinten nuppiluvun mukana.

– Pääperiaatteemme on tehdä mahdollisimman paljon koneiden avulla ja minimoida kaikki turha, Lihavainen kertoo.

Hän korostaa, että työturvallisuuden huomiointi parantaa myös eläinten oloja, sillä kun ihminen toimii turvallisesti, erilaiset vaaratilanteet ja tapaturmat vähenevät mahdollisimman lähelle nollaa.

Pohjois-Karjalan Liperissä sijaitseva Maitotaipale Oy on palkittu turvallisena maatilana. Maatilayrittäjä Mikko Lihavainen on vaimonsa Titta Pehkosen kanssa oppinut näkemään kaikkialla mahdollisuuksia työturvallisuuden parantamiseen.

Maatalous on riskialtis ala

Maataloudessa esiintyy huomattavasti enemmän tapaturmia ja ammattitauteja kuin esimerkiksi palkansaajilla, kertoo Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Melan) lomitus- ja työkykypalveluista vastaava johtaja Päivi Wallin.

Yli 40 prosenttia maatalousyrittäjistä selviytyy koko työurastaan ilman yhtäkään tapaturmaa, mutta toisaalta osa maatalousyrittäjistä on niin sanotusti monitapaturmaisia, joille sattuu erittäin paljon tapaturmia. Miehillä tapaturmariski on kaksinkertainen naisiin verrattuna.

Monella tilalla olisi kehittämistä yritysmäisessä johtamisessa ja riskienhallinnassa. Isojen investointien yhteydessä myös työkykyasiat pitäisi arvioida pitkälle tulevaisuuteen.

Wallin huomauttaa, että maatiloilla toimintaympäristö on vaihteleva, ja sama henkilö voi tehdä esimerkiksi riskialttiita kasvinviljely-, eläintenhoito-, kone-, huolto-, rakennus- ja metsänhoitotöitä. Maatalousyrittäjän tulee kuitenkin itse huolehtia työturvallisuudestaan joka tilanteessa.

Tapaturmat ovat vähentyneet vuosikymmenten aikana, ja syitä tähän on useita. Wallin kertoo, että ensinnäkin tilojen määrä on laskenut, mutta samalla uudet, tehokkaat koneet ja laitteet ovat keventäneet fyysistä työtä ja vähentäneet tapaturmia. Nykyään yleisin maatalouden tapaturmatyyppi ovat liukastumiset ja kaatumiset, ja toiseksi eniten onnettomuuksia aiheuttavat koneet ja laitteet.

Ongelmallisia ovat myös terveydelle haitalliset olosuhteet, joihin liittyy esimerkiksi melua, pölyä, kemikaaleja, tärinää, epäergonomisia työasentoja ja huonoa valaistusta.

– Monella tilalla olisi kehittämistä yritysmäisessä johtamisessa ja riskienhallinnassa. Isojen investointien yhteydessä myös työkykyasiat pitäisi arvioida pitkälle tulevaisuuteen, jotta yrittäjä ylipäänsä jaksaa työssään, Wallin tiivistää.

Jokainen urautuu helposti omiin tekemisen tapoihinsa, muistuttaa Mikko Lihavainen. Hän on saanut tilan lomittajilta ja harjoittelijoilta arvokkaita vinkkejä työturvallisuuden parantamiseen.

Koneellistaminen lisää työturvallisuutta

Kun Maitotaipaleen Mikko Lihavainen aloitteli yrittäjäuraansa sukupolvenvaihdoksen jälkeen, esimerkiksi säilörehun jako käsipelillä vei päivän tunneista turhan ison siivun. Nyt eläinten ruokinta on koneellistettu mahdollisimman pitkälle.

Ajan- ja vaivansäästöä tulee myös hiekkaparsista, sillä kuivitus hoituu suoraan traktorin kauhalla. Talikkoon ei tarvitse tarttua juuri koskaan.

Myös kauko-ohjatut ulko-ovet säästävät aikaa, sillä traktorista ei tarvitse olla jatkuvasti kiipeämässä alas ja ylös. Jos jokin työvaihe on mahdollista poistaa, samalla poistuu aina myös yksi työturvallisuusriski.

– Kun oppii ajattelemaan työturvallisuuden kautta, alkaa jatkuvasti miettiä, miten tämän ja tuon voisi tehdä helpommin, Lihavainen kuvailee.

Ei ajattelutavan muutos silti itsestään synny, hän huomauttaa. Jokainen jumittuu helposti omiin tekemisen tapoihinsa, olivatpa ne kuinka kuluttavia tahansa.

Esimerkiksi Maitotaipaleen lomittajat ja tilalla harjoitteluaan suorittavat alan opiskelijat ovat antaneet yrittäjäpariskunnalle monta arvokasta vinkkiä siitä, mitkä asiat voisi tehdä toisin.

Lihavaisen mukaan joustava suhtautuminen asioihin on hyödyksi myös siksi, että maatalous on murroksessa monella tapaa. Tuotantopanokset kallistuvat, mutta tuottajahinnat eivät nouse samassa tahdissa, mikä taas vaikeuttaa investointeja.

– Itse uskon, että tulevan 15 vuoden aikana maataloudessa nähdään vielä suurempi muutos kuin edeltävän 15 vuoden aikana.