Maitotilan sukupolvi vaihtui Nurmeksessa

Nurmeslainen Antti Piironen (25) on pyörittänyt sukupolvenvaihdoksen jälkeen maitotilaansa puolisen vuotta. Mies ei voisi olla tyytyväisempi.

– Tuntuu hyvältä, kun saa toteuttaa itseään ja kaikki narut ovat omissa käsissä, Piironen hyrisee.

Nuorella miehellä on ollut kipinä viljelijän ammattiin pienestä pitäen.

– Halusin pikkupoikana kovasti konehommiin. Kun armeijassa osui tupakavereiksi muita maatilan poikia, innostus maatilayrittäjäksi ryhtymiseen kasvoi. Siitä lähtien ammatinvalinta on ollut selvä.

Piironen pohti hetken, haluaako säilyttää tilan tuotantosuuntana maidontuotannon vai siirtyisikö kasvinviljelyyn ja urakointipalveluiden tarjoamiseen. Tuotantosuunnaksi valikoitui maidontuotanto, eikä hän ole valintaansa katunut.

Piironen sai omistukseensa hyvin hoidetun maitotilan, jossa on 60 lehmää ja nuorkarja. Omaa peltoa on 125 hehtaaria ja vuokrapeltoa 60 hehtaaria. Perusasiat olivat kunnossa, joten nuoren yrittäjän oli helppo hypätä kuskin paikalle ja lähteä toteuttamaan omia suunnitelmiaan.

Vaikka isompia investointeja ei tarvitse heti tehdä, yrittäjällä on kuitenkin jo jotain uutta mielessään.

– Ensi vuonna valmistuu kaksi uutta laakasiiloa kahden olemassa olevan rinnalle. Joskus tulevaisuudessa haaveenani on rakentaa uusi pihatto useammalla robotilla. Isomman investoinnin ajankohta selviää aikanaan, kiirettä ei ole, Piironen linjaa.

Osaamistaan tuore yrittäjä on kehittänyt muun muassa käymällä siemennyskurssin. Nyt hän siementää eläimet itse.

Vuoden alku olisi sopiva aika sukupolvenvaihdokselle

Piirosen tilan sukupolvenvaihdos toteutettiin vuoden 2021 huhtikuussa. Jos jotain voisi tehdä toisin, Piironen olisi tähdännyt tilakaupan heti vuoden alkuun.

– Kun omistajuus vaihtui vasta kevään kynnyksellä, aloitustuen saaminen siirtyi syksyyn. Olisi hyvä saada tilan tulot rullaaman heti vuoden alusta, jotta pystyisi paremmin maksamaan myös tuotannon kulut, Piironen vinkkaa kassanhallinnasta tuleville kollegoilleen.

Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu alkoi toden teolla vuoden 2019 lopussa. Piirosen vanhemmillakin oli hyvää aikaa valmistautua henkisesti vastuun vaihtumiseen.

Olisi eduksi, että vanhempi polvi kehittäisi tilaa yrittäjyysaikansa loppuun asti, jotta jatkaja pääsisi hyvän tilan ohjaksiin.

– Oman aikansa se otti, että vanhemmat olivat henkisesti valmiita sukupolvenvaihdokseen. Itsellenikin oli hyvä, että ehdin saada vanhemmiltani paljon tärkeää tietoa. Sopivaa tahtia etenimme.

Sukupolvenvaihdoksen vaiheet ensimmäisten laskelmien laatimisesta kauppakirjojen allekirjoitukseen sujuivat Piirosen mukaan hyvin. Yllätyksiä ei tullut, kun apuna toimi kokenut ProAgria Itä-Suomen talousasiantuntija. Palaverit hoidettiin korona-aikana pitkälti etäyhteydellä. Rahoitusneuvottelutkin sujuivat hyvin.

Piironen kilpailutti ennen tilakauppaansa pankit ja päätyi OP Pohjois-Karjalan asiakkaaksi.

– Asiointi pankin kanssa on sujunut kaikin puolin hyvin, Piironen kiittelee.

Maatalousyrittäjä tarvitsee talousosaamista

OP Pohjois-Karjalan asiakkuusjohtaja Mari Kovero kehottaa kaikkia omistajanvaihdosta suunnittelevia ottamaan yhteyttä pankkiin hyvissä ajoin.

– Kannattaa olla yhteydessä jo silloin, kun omistajanvaihdosta aletaan pohtia. Pystymme jo siinä vaiheessa antamaan neuvoja, joista on varmasti hyötyä tilakauppaa suunniteltaessa, Kovero sanoo.

Pankissa kiinnitetään rahoitusta mietittäessä erityistä huomiota yrittäjän osaamiseen ja yrittäjäominaisuuksiin. Nuoren yrittäjän on osattava johtaa myös maatilansa taloutta. Selkeä strategia kertoo yrittäjämäisestä asenteesta.

– Jatkajan pitää osata kertoa, millaisia suunnitelmia hänellä on tuleville vuosille. Yrittäjän tuotanto- ja talousosaamisen pitää olla kunnossa. Hänen on itse ymmärrettävä, mitä kannattavuuslaskelman luvut tarkoittavat, Kovero painottaa.

Pankki katsoo tilan kannattavuutta jo ennen sukupolvenvaihdosta, sillä likviditeettilaskelmat tuleville vuosille perustuvat useimmiten tilan sen hetkiseen tuotantoon ja kannattavuuteen.

– Olisi hyvä, että tilaa olisi kehitetty koko ajan, jotta jatkaja pääsee aloittamaan hyvistä lähtökohdista.

Kovero painottaa myös alkavan yrittäjän tukiverkkojen tärkeyttä.

– Rahoittajan on tärkeää tietää, hoitaako yrittäjä tilan työt yksin, onko hänellä perhettä ja jäävätkö vanhemmat auttelemaan tilan töissä.

Talousasiantuntijoiden laskelmat antavat yleensä riittävän hyvän kuvan maatilan kannattavuudesta tulevina vuosina. Koveron mielestä on tärkeää, että laskelmia tehdään erilaisilla skenaarioilla. Maataloustuotteiden hinnat voivat laskea ja tuotantopanosten hinnat nousta, kuten juuri nyt on käynyt.

– Yrittäjälle pitää jäädä myös riskivaraa, jos huonoimmat skenaariot toteutuvat, Kovero muistuttaa.

Rahoittaja kiinnittää huomiota myös siihen, että yrittäjälle jää riittävästi rahaa yksityistalouden pyörittämiseen. Yritystoiminta ja yksityistalous on aina erotettava selkeästi toisistaan.

Osuuskunta kannustaa ja tarjoaa sparrausapua

Kehitysasiantuntija Tero Kanala Osuuskunta Maitosuomesta kertoo, että maitotiloja siirtyy Itä-Suomessa tasaiseen tahtiin sukupolvelta toiselle. Joillain tiloilla on otettu tänä vuonna kustannuskriisin ja sopimustuotantoon siirtymisen takia hieman jatkoaikaa sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun.

Kanala on Koveron kanssa samaa mieltä siitä, että tilan kehittäminen yrittäjyysajan loppuun asti on eduksi, jotta jatkaja pääsisi hyvän tilan ohjaksiin. On isompi kynnys jatkaa, jos tuotanto edellyttää isoja investointeja.

Kanalan mielestä voisi olla hyvä, että luopujat ja jatkaja kertoisivat omistajanvaihdossuunnitelmistaan samalla kertaa kaikille keskeisille yhteistyötahoille. Tällaisia ovat rahoittaja, laskelmia tekevä talousasiantuntija ja osuuskunnan edustaja.

– Jatkajan tahtotila tulisi samalla kerralla kaikkien keskeisten toimijoiden tietoon. Asiantuntijat voisivat toimia sparrausapuna ja tarjota sukupolvenvaihdosprosessia helpottavia näkemyksiä.

Maitoa ostavan osuuskunnan suuntaan jatkavan viljelijän ei tarvitse käydä paperisotaa. Luopujien sopimustuotantomäärä siirtyy useimmiten sellaisenaan jatkajalle.

– Jos karjan keskituotos on laskenut sen vuoksi, että luopuva sukupolvi on jo jäähdytellyt, jatkaja voi saada hieman suuremmankin sopimusmäärän. Kun lisäsopimusmääriä joskus taas jaetaan, ovat jatkajat ja maidontuotantoaan kehittävät tilat osuuskunnan kannalta tärkein ryhmä, Kanala sanoo.

Piironen kysyi sukupolvenvaihdokseen neuvoja sekä osuuskunnan asiantuntijoilta että sen hallinnossa mukana olevilta viljelijätuttaviltaan.

– Kollegoilta saa hyviä vinkkejä ja käytännön kokemuksia. Puhelimessa jutellaan paljon – joskus asiaakin, Piironen toteaa ja nauraa.