Supercell ja Slush. Näihin keskustelu suomalaisesta startup-skenestä usein kulminoituu. Molemmat ovat kuitenkin melkoisia poikkeuksia.

Harva startup-yritys yltää Supercellin kasvulukemiin, eikä Helsinki yllä kansainvälisessä vertailussa vielä kasvuyrityksiä parhaiten houkuttelevien kaupunkien joukkoon. Huonosti asiat eivät silti ole: startupeja perustetaan jatkuvalla tahdilla ja niiden kasvuodotukset ja yhteiskunnallinen vaikutus ovat ihan hyvällä tolalla.

Startup-yrityksille ei ole olemassa yhtä kattavaa, yleisesti tunnistettua määritelmää. Yleisesti startupeilla tarkoitetaan nuoria, pieniä, itsenäisiä yrityksiä, joilla on edellytykset kasvuun.

Muun muassa Valtioneuvoston kanslian arvion mukaan startupeja on keskimäärin 4 000 yritystä, eli noin 5 prosenttia koko yrityskannasta. Näistä kasvuhakuisia ja kasvavia startupeja on noin 6-7 prosenttia eli noin 300 yritystä.

Startupien määrää on kuitenkin melko vaikea arvioida tarkasti, koska niiden määritelmä vaihtelee startupeja tutkivien ja tilastoivien tahojen mukaan.

– Vakiintunutta määritelmää ei käytännössä ole olemassa. Tämä on vähän ongelmakin, sillä keskusteluissa puhutaan tällöin helposti ristiin, tyypillisesti sekaisin startup- ja kasvuyrityksistä, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkija Annu Kotiranta.

Kotiranta jatkaa, että esimerkiksi alkuvuodesta 2018 julkaistavassa ETLA:n raportissa on tehty valtioneuvoston kansliaa tiukempi rajaus.

– Siinä haaviimme jää kaikista vuonna 2016 aloittaneista yrityksistä 79 startup-yritystä. Joukko sisältää kasvuhakuisia, kansainvälisesti suuntautuneita, yksityisiä, itsenäisiä, suomalaisia osakeyhtiöitä, joiden liikevaihto voi kasvaa merkittävästikin ilman, että palkka- ja muut kulut samalla nousevat, hän kertoo.

Rokkitähtiä ja irtisanomisten seurauksia

ETLA on tarkastellut suomalaisia startupeja muun muassa vuonna 2016 julkaisemassaan "Miltä startupit näyttävät tilastojen valossa" -raportissa. Siinä tarkastelluista startupeista noin 70 prosenttia säilyy elossa vähintään viiden vuoden ajan. Tänä aikana niiden työntekijämäärä on keskimäärin kaksinkertaistunut. Näin siis yli vuosi sitten, mutta onko tilanne muuttunut?

– Meillä ei ole tuoreempaa analyysiä, jonka pohjalta voisimme sanoa että tilanne olisi muuttunut. Tietysti hyvä talouden suhdanne saattaa näkyä myös startupien keskimääräistä rivakampana kasvuna. On kuitenkin vaikea uskoa, että se varsinaisesti heilauttaisi lukuja, Annu Kotiranta kommentoi.

Uusien startup-yritysten määrää ja sen kasvua ylläpitävät monet tekijät. Yksi merkittävä syy on yleinen asenneilmapiiri ja yrittäjyyden ihailu:

– Menestynyt startup-yrittäjä on nykymaailman rokkitähti ja nuorten esikuva, Kotiranta avaa.

Lisäksi työmarkkinoiden tilanne ja suuret irtisanomiset ovat vapauttaneet isoista yrityksistä osaamista startup-markkinoille.

– Esimerkiksi Nokia toi markkinalle paljon potentiaalisia startup-yrittäjiä, Kotiranta jatkaa.

Hän mainitsee yhdeksi tekijäksi myös panostukset yrittäjyyskoulutukseen. Esimerkiksi korkeakoulut ovat satsanneet enemmän yrittäjyyttä ja yritysidean kaupallistamista tukeviin koulutuksiin.

Palvelualoilla eniten startupeja

ETLAn raportin mukaan suurin osa startupeista - noin 70 prosenttia - toimii palvelualoilla. Noin kolmannes kaikista startupeista toimii tietointensiivisissä palveluissa. Korkean teknologian valmistustoimintaa harjoittaa vuosittain vain muutama kymmenen startupia.

Startup 100 ry:n ylläpitämä sivusto startup100.net‍ julkaisee kuukausittain listan kuumimmista suomalaisista startup-yrityksistä. Listaus perustuu sivuston omaan indeksointiin ja siinä huomioidaan muun muassa yritysten online-markkinointitoimenpiteitä ja kasvua.

Listaa on julkaistu vuodesta 2013 alkaen, ja se on lunastanut asemansa kansainvälistenkin sijoittajien ja globaalin startup-yhteisön keskuudessa. Listan tarkoitus on sivuston mukaan tarjota sijoittajille ajantasaista tietoa suomalaisten startupien kehityksestä ja nostaa esiin kovaa vauhtia kasvavia yrityksiä trending-osiossaan.

Listan ykkösenä on pitkään keikkunut peliyhtiö Supercell, joka painii startupien joukossa ihan omassa sarjassaan. Supercellin kaltaisia yrityksiä, jotka ovat saavuttaneet tai voivat saavuttaa yli miljardin dollarin markkina-arvon alle kymmenessä vuodessa, kutsutaan startup-piireissä yksisarvisiksi. Ne ovat taruolentoja, joita ei järjen mukaan pitäisi olla olemassa, mutta joihin startupien ympärillä käytävä keskustelu helposti lipsuu - ovathan ne tarinoina omaa luokkaansa.

Muita pelialan kasvuyrityksiä löytyy tammikuun listalta kymmenisen kappaletta. Ylivoimaisesti suurin toimialakategoria listalla on Business Software, jonka alla on muun muassa sellaisia uuden ajan digimainontaan ja -medioihin erikoistuneita yrityksiä kuin Thinglink, Flockler ja Kiosked.

Listalla on myös erilaisia kuluttajille suunnattuja sovelluksia kehittäviä yrityksiä, kuten Wolt, tai hyödykkeitä valmistavia firmoja, kuten Kyrö Distillery. Valmistavan teollisuuden yritykset ovat harvassa.

Pöhinästä toivotaan työllistäjää

Uusiin, kasvaviin yrityksiin ladataan toisinaan kovia odotuksia työllisyyden ja talouden elvyttäjinä. Startupien yhteiskunnallisen ja kansantaloudellisen roolin kuvaaminen ei ole aivan yksinkertaista. Suuret ja vanhat yritykset ovat keskeisessä roolissa, jos tarkastellaan vaikkapa työllisyyttä tiettynä ajankohtana. Työpaikkoja kuitenkin syntyy voittopuolisesti nuorempiin, kasvaviin yrityksiin, kun tilannetta tarkastellaan yli ajan.

Jotta uusia, radikaaleja ideoita hyödyntäviä yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja syntyisi mahdollisimman paljon, tarvitaan oikeanlaiset yhteiskunnalliset olosuhteet.

– Startup-yritysten näkökulmasta keskeistä on tyypillisesti vakaa ja ennakoitava säädösympäristö, sanoo ETLAn Annu Kotiranta.

Myös rahoituksen saatavuudella on hänen mukaansa merkitystä.

– Suomessa startup-yrityksiä tukee sekä kasvussa että kansainvälistymisessä muun muassa Business Finland, eli entinen Tekes ja Finpro. Sen budjettia on leikattu rajusti viime vuosina. Useimmat tunnetut suomalaiset startup-menestystarinat ovat olleet jossain vaiheessa entisen Tekesin asiakkaita, Kotiranta toteaa.

Entä miten suomalaisten startupien tilanne vertautuu kansainvälisesti?

– Lyhyesti tiivistäisin, että suomalainen startup-skene on yhä kovassa nousussa ja tämän kiidon tuloksia saamme toivottavasti todistaa myöhemmin onnistuneina kasvuyrityksinä, vastaa Annu Kotiranta.

– Kuitenkin siinä, miten esimerkiksi Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu houkuttelevat kasvunnälkäisiä yrittäjiä verrattuna vaikka Tukholmaan ja Kööpenhaminaan, olemme vielä takamatkalla, hän jatkaa.

Lähteet:

Kotiranta, Annu, Pajarinen, Mika & Rouvinen, Petri (2016): Miltä startupit näyttävät tilastojen valossa? ‍ETLA Raportit No 66.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 30/2016: Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat‍

Startup Genome: 2017 Global Startup Ecosystem Report

startup100.net‍

OP Ryhmän uusien liiketoimintojen kehitysyksikkö OP Lab etsii uutta liiketoimintaa ja kasvua parantamalla asiakkaiden elämää teknologian avulla. OP Lab etsiikin jatkuvasti startup-yrityksiä tutkimaan uusia mahdollisuuksia rakentaa asiakkaillemme parempia palveluita. Lue lisää OPn startup-yhteistyöstä‍.