Suomessa tuotettu naudanliha kattaa tällä hetkellä noin 80 prosenttia kotimaisesta kulutuksesta. Samaan aikaan kun kulutuksen on ennustettu pysyvän suuruusluokaltaan suunnilleen nykytasolla, arvioidaan tuotannon lähtevän laskuun.

”Jos haluamme tarjota kuluttajille jatkossakin kotimaista naudanlihaa, on tuotannon toimintaedellytyksiä jatkuvasti kehitettävä ja kannattavuus turvattava”, toteaa Atria Nauta-johtaja Sinikka Hassinen.

Teuraspainot kasvuun

Suomessa naudanlihan tuotanto perustuu pääosin lypsyrotuisten sonnivasikoiden kasvatukseen sekä teuraaksi meneviin lypsylehmiin ja hiehoihin. Maitotilojen määrän väheneminen aiheuttaakin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia naudanlihan tuotantopotentiaaliin.

”Eläinten määrän pienentyessä, on olennaista keskittyä kasvattamaan samoista eläimistä teuraspainoltaan nykyistä suurempia. Ruhokoolla on merkitystä.”

Optimaalista päiväkasvua ja ruhon hyvää laatua tavoiteltaessa avainasemaan nousevat onnistunut ja suunnitelmallinen ruokinta, hyvät kasvuolosuhteet sekä hyvinvoiva eläin. Tulokset näkyvät lopulta myös tuottajahinnassa.

”Positiivista virettä on jo havaittavissa. Sekä lehmien, sonnien että hiehojen teuraspainot ovat nousseet viime vuodesta. Kannustamme teuraspainojen kasvattamiseen myös uudistetulla hinnoittelullamme”, kertoo Hassinen.

Modernit työvälineet käyttöön

Liharotuisten nautojen osuus naudanlihan tuotannosta on vielä pieni ja pitää sisällään paljon kasvupotentiaalia. Tuotannon kehittämiseksi on tarjolla myös moderneja ja toistaiseksi vielä hyvin vähän hyödynnettyjä työkaluja, kuten genominen valinta.

”Genominen valinta on yleistynyt liharotuisilla naudoilla selvästi maitorotuisia hitaammin. Meillä on useita rotuja ja pienet populaatiot, joten tämä olisi hyödyntämisen arvoinen juttu.”

Genomisen valinnan avulla voidaan selvittää jo pienestä vasikasta sen jälkeläisilleen periyttävät geenit ja nopeuttaa jalostuksen tuomaa edistystä. Tuotannon kasvun kannalta lihakarjalla mielenkiintoisimpia ominaisuuksia ovat esimerkiksi kasvunopeus, lihanlaatu, kestävyys sekä emo-ominaisuudet.

Nykyaikaisten jalostusmenetelmien lisäksi oman tilan toimintaa kehitettäessä Hassinen suosittelee kääntymään myös perinteisempiin keinoihin.

”Kannattaa osallistua erilaisiin naudanlihantuottajille suunnattuihin tilaisuuksiin ja pienryhmiin. Kollegoiden kanssa keskusteltaessa syntyy usein arvokkaita uusia ajatuksia ja ideoita omalla tilalla toteutettaviksi.”

Täsmätukea emolehmätiloille

Emolehmien kasvatukseen tehtävillä panostuksilla on suora yhteys naudanlihan tuotannon kasvuun, sillä teuraseläinten määrä on riippuvainen emolehmien määrästä. Tänä syksynä Atria lanseerasi oman Emolehmä 2020-ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä Atrian sopimusketjuun 10 000 emolehmää.

”Ohjelman kulmakivenä on emolehmätiloilla tehtävä arjen kehittämistyö. Yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetyillä palveluilla tiloille tarjotaan oikeanlaista apua”, kertoo Hassinen.

Yksi ohjelman elementeistä on Atrian ja OP Yrityspankin yhteistyössä räätälöimä A-Emolehmäluotto. Kyseessä on uudenlainen emolehmätiloille tarkoitettu luottomalli siitoseläinten hankintaan.

”A-Emolehmäluotto perustuu tuotannon mukaan jokaiselle tilalle erikseen mitoitettavaan luottolimiittiin, jonka puitteissa siitoseläinhankintoja voidaan tehdä.”

Luoton takaisinmaksuaika on aiempia siitoseläinluottoja pidempi ja se on myös tuottajalle edullisempi.

”Sopii sekä laajentavalle että nykylaajuudessa toimintaa jatkavalle tilalle. Eläinaineksen kehittäminen ja siihen panostaminen on tärkeää, jotta vaikutetaan sekä tulevaan teuraseläimeen että emolehmäpolveen”, tiivistää Hassinen.

​