Ongelmasta liiketoiminnan uudeksi tukijalaksi – näin kiertotalous voi tuoda maatiloille lisätuloja
Lisää aiheesta
Kiinnostus kiertotalouteen vauhdittaa maatilojen sivuvirtojen tehokkaampaa käyttöä.
Paljon puhutaan siitä, kuinka metsäteollisuus on onnistunut luomaan sellutehtaidensa ympärille uudenlaista biotalouteen pohjautuvaa yritystoimintaa.
Sellutehtaiden sivuvirroista on syntynyt liikeideansa kiertotalouteen pohjaavia yrityksiä ja uudenlaisia bisnespaikkoja. Nyt vastaavaa kehityssuuntaa pyritään vahvistamaan myös maatalouden osalta.
– Kun viljelijä tuottaa perustuotetta, on se sitten esimerkiksi viljaa tai lihaa, sivutuotteena eli sivuvirtoina syntyy kaikenlaista: lantoja, lietteitä, ylijäämärehuja, nurmia ja paalimuoveja, tiivistää maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola.
Viime vuosien aikana nämä sivuvirrat ovat alkaneet kiinnostaa yhä useampaa toimijaa.
– Tähän mennessä raaka-aineita on vajaakäytetty ja ne ovat olleet jopa jätteitä viljelijöille. He ovat joutuneet maksamaan, jotta pääsevät niistä eroon. Mekin olemme yrittäneet viedä eteenpäin ajatusta siitä, etteivät ne ole jätteitä vaan raaka-aineita.
Kiertotalouden seuraava askel
Mäki-Hakola arvioi, että kiertotalous on ollut osa maataloutta jo pitkään.
– Lantaa on käytetty lannoitteena kautta aikojen. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että voitaisiin ottaa toinen kehitysaskel. Tästä biokaasu on hyvä esimerkki.
Suomen biokaasuyhdistys mukaan maatalouden biokaasupotentiaali on merkittävä. Yhdistyksen arvion mukaan ylijäämänurmia syntyy maataloudessa noin 1,5 miljoonaa tonnia ja lantaa noin 17,3 miljoonaa tonnia.
Mäki-Hakola sanoo, että seuraavaksi tärkeää olisi päästä niin sanottuun nollatilanteeseen, jossa raaka-aineiden kierrättäminen ei maksaisi viljelijöille mitään. Sitä seuraava askel olisi vahvistaa sivuvirtojen muuntamista raaka-aineeksi, josta ollaan valmiita maksamaan.
Kaiken kaikkiaan nämä sivuvirrat voivat tarkoittaa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Esimerkiksi paalimuoveja on käytetty energiaksi, ja niistä voidaan valmistaa myös uusiomuoveja. Vaihtolavoista voidaan puolestaan tehdä vaikka huonekaluja.
Muutos vaatii Mäki-Hakolan mukaan kaikilta uudenlaista ajattelua.
– Jos maanviljelijä on tuvassaan ja astuu ulos pihalle ja katselee ympärilleen, että mitäs täällä onkaan. Hän huomaa, että siellä voi olla lantaa, ladossa muoveja ja tuonne on jäänyt kuormalavoja.
Liiketoiminnan uusi tukijalka?
Kiinnostus sivuvirtojen tehokkaampaan käyttöön on vahvistunut samaa tahtia, kun ilmastotietoisuus on noussut. Muovia halutaan kierrättää entistä tehokkaammin ja ympäristöasiat kiinnostavat entistä useampaa. Se heijastuu myös maatilojen toimintaan.
Maatiloille sivuvirrat voivatkin tuoda lisätuloja.
– Selvää on, että tulevaisuudessa tilojen tulovirta monipuolistuu. Jakeet ovat hyvää raaka-ainetta, josta voidaan jalostaa montaa asiaa.
Näistä raaka-aineista ovat kiinnostuneet niin lannoitteiden valmistajat, biokaasun tuottajat, muovien kierrättäjät, toiset tilat sekä kuluttajat.
– Oivalletaan se, että maatalous kärsii kannattavuusongelmista. Samaan aikaan on sitä mahdollista materiaalia omissa nurkissa. Firmat, ihmiset ja yhteiskunta ovat heränneet siihen, että pitää tehdä jotain, maapallo ei kestä tätä menoa.
Tavoitteena markkinan kehittäminen
Yksi tapa saada sivuvirrat paremmin liikkeelle ja pyrkiä kehittämään alan markkinoita on MTK:n huhtikuun alussa avaama KiertoaSuomesta.fi-markkinapaikka.
– Kyseessä on luultavasti maailman ensimmäinen markkinapaikka maatalouden sivuvirroille.
Palvelu toimii samalla tavalla kuin vuoden 2018 alkupuolella avattu Viljatori. Maatila voi ilmoittaa sinne sivuvirroistaan ja palveluun voi myös tehdä ostoilmoituksen.
Palvelu on tarjolla sekä suomeksi että englanniksi. Ajatuksena on Mäki-Hakolan mukaan osoittaa myös ulkomaisille toimijoille ja poliitikoilla, että mahdollista on perustaa kysyntävetoinen palvelu.
Pilotti on aluksi käytössä Pirkanmaalla. Ensimmäisessä vaiheessa sen toimintaa kehitetään paremmaksi. Mäki-Hakola kertoo, että palvelu on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi kuluvan vuoden aikana.
Vastaanotto on ollut hänen mukaansa ilahtunut. Seuraavaksi pyritään kasvattamaan markkinapaikan käyttöastetta. Kun tarjolla olevien ilmoitusten määrä kasvaa, alkaa se kiinnostaa entistä enemmän myös alan yrityksiä.
Aluksi palvelu oli suunniteltu nimenomaan yritysten väliseksi. Mäki-Hakola pohtii kuitenkin, että myös kuluttajat voivat hyötyä siitä.
Kiertotalous ja tulevaisuuden maatilat
Mäki-Hakola uskoo, että kiertotalouden sovellukset tulevat yleistymään ja vahvistumaan tulevien vuosien aikana.
– Näyttää siltä, että kuljemme kohti ruokajärjestelmiä. Ne voivat olla maakunnallisia, valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia. Ruokajärjestelmä tarkoittaa tällaista kokonaisuutta, jossa ruoka, sivuvirrat ja ravinteet kiertävät.
Tällaisia tiloja on jo olemassa. Esimerkiksi Hyvinkäällä toimii Palopuron symbioosi, jossa ravinteet ja energia kulkevat hallitusti yhteisöön kuuluvan maatilan, vihannestilan ja biokaasun tuotannon välillä.
Tulevaisuudessa vastaavia kiertotaloutta toteuttavia ratkaisuja voidaan nähdä entistä enemmän.