Onko palveluyhteiskunta Suomen uusi Nokia?
Lisää aiheesta
Kuluttajat haluavat hoitaa entistä enemmän asioita digitaalisesti, ja elämää helpottavia palveluita tulee markkinoille jatkuvasti. Ennen teollisuusvetoisesta Suomesta on kovaa vauhtia tulossa palveluyhteiskunta: jo kaksi kolmasosaa bruttokansantuotteesta syntyy palvelutoimialoilla.
Woltin siniset ja Foodoran vaaleanpunaiset ruuankuljetuslaatikot ovat jo tuttu näky Helsingin, Tampereen ja Turun katukuvassa. Pyörillä, skoottereilla tai autoilla kulkevat ruokalähetit kuljettavat ruokaa eri ravintoloista ja tilaus sujuu kätevästi puhelimen sovelluksella, parissa minuutissa.
Uudet ruokalähettiyritykset ovat osuvia esimerkkejä teknologian mahdollistamista palveluista. Tilaus ja kuljetus voidaan hoitaa aiempaa tehokkaammin ja vaivattomammin, koska lähetit käyttävät omia kulkuvälineitään ja sovelluksen kautta hoidetaan kaikki annoksen valinnasta maksuun.
– Toimintakenttä on erilainen kuin 10 vuotta sitten. Monissa uusissa palveluissa on kyse liiketoimintamahdollisuuden oivaltamisesta ja yrittäjien intohimosta sellaiseen palveluun, joka kiinnostaa kuluttajia, OPn ekonomisti Maarit Lindström kertoo.
Woltin kehitysjohtaja ja yksi perustajista Juhani Mykkänen kertoo, että Woltinkin idea lähti perustarpeista.
– Jokainen syö 2–5 kertaa päivässä. Ruuan hankkiminenkin digitalisoituu ja me voimme olla siinä avuksi.
Myös Mykkäsen puheissa kuuluu intohimo uutta palvelua kohtaan. Hän uskoo, että he voivat tehdä kaupungeista Woltin avulla parempia paikkoja.
Parempia palveluita, kiitos
Taloustieteilijät ovat alkaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana tarkkailla entistä tarkemmin palveluiden osuutta bruttokansantuotteesta. Lindström kertoo, että syitä on periaatteessa kaksi.
Ensinnäkin teknologia kehittyy huimaa vauhtia, mikä käytännössä tehostaa tavaroiden tuottamista jatkuvasti. Korkeiden elinkustannusten maissa ei voida siis keskittyä pelkästään tavaroiden tuottamiseen, koska se ei ole joko lainkaan kannattavaa tai tuottaa vain hienoisesti lisäarvoa yritykselle ja yhteiskunnalle.
Toinen syy on, että kuluttajat haluavat entistä enemmän digitaalisia tuotteita ja palveluita. Elokuvavuokraamot ovat lähes kokonaan hävinneet katukuvasta, kun tilalle ovat tulleet erilaiset suoratoistopalvelut, kuten vaikkapa Netflix tai Viaplay.
Moni tavallinen kaduntallaaja pitää Suomea edelleen teollisuusmaana, jossa palvelut muodostavat vain pienen osan kansantaloudesta. Lindström kumoaa tämän uskomuksen.
– Suomi on jo palveluvaltainen. Kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteesta syntyy palvelutoimialoilla. Työllisistä taas 73 prosenttia työskentelee palvelutoimialalla ja vastaavasti tehdasteollisuudessa vain noin 15 prosenttia.
Lindström huomauttaa, että palveluiden lisääntyminen ei tarkoita itsepalveluyhteiskunnaksi muuttumista. Toki erilaiset automaatit ja algoritmit voivat hoitaa entistä enemmän aiemmin ihmisille kuuluvia tehtäviä, mutta huomio pitäisi kääntää siihen, millaisia kansainvälisiä palveluita suomalaiset yritykset voisivat tarjota.
Lindström kertoo, että isot teollisuuden toimijat, kuten laivamoottoreita valmistava Wärtsilä ja hissejä ja liukuportaita valmistava Kone saavat merkittävän osan liikevaihdostaan palveluista. Esimerkiksi Koneen viimeisimmän puolivuosikatsauksen mukaan 47 prosenttia alkuvuoden liikevaihdosta tuli huollosta ja modernisoinnista.
– Työtehtävät näissä yrityksissä muuttuvat entistä enemmän palvelutehtäviksi, oli se sitten koneensuunnittelua tai huoltotehtäviä.
Tarvitaan rohkeutta
Jos Suomi ei ole teollisuusvetoinen maa, niin kai nyt sentään Suomi on edelleen korkean teknologian maa? Ei aivan, väittää Lindström.
– Nokian matkapuhelintoiminnan hiipumisen jälkeen Suomi ei ole ollut korkean teknologian vientimaa. Olemme pudonneet välikastiin, tekemään välituotteita, joista ei ole saatavissa katetta samalla tavalla kuin kuluttajiin vetoavista korkean teknologian tuotteista ja palveluista.
Suomen korkeaa osaamista ei ole siis onnistuttu hyödyntämään tarpeeksi. Lindströmin mielestä digitalisaatio mahdollistaa suomalaisille yrityksille entistä paremmat mahdollisuudet kehittää tuotteita ja palveluita, joista maailmalla on kysyntää.
Lindström muistuttaa, että esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin kustannukset ovat sosiaalisen median aikakaudella murto-osan aikaisemmasta. Lindström onkin innoissaan monien nuorten yrittäjien born global -ajattelusta, jossa yritys perustetaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien globaaliksi.
Myös Woltissa globaali palvelu oli perustettaessa itsestäänselvyys.
– Haluamme tulla maailman käytetyimmäksi palveluksi siinä, että ihmiset saavat haluamaansa ruokaa minne tahansa, milloin tahansa, Mykkänen sanoo.
Ensimmäiset askeleet on otettu, sillä palvelu on jo käytössä Tallinnassa ja Tukholmassa.
Artikkeli on julkaistu alun perin 16.9.2016 taloudessa.fi-palvelussa.