Hyvin pyörivä tuotanto ja riittävät taloustaidot ovat maatilan menestysyhdistelmä. Tästä huolimatta moni tila kompastuu talouden kysymyksiin.

Autiomat Oy:n maatalouskonsultti Osmo Autio on tullut yli 30-vuotisen uransa aikana siihen tulokseen, että suomalaisista tiloista noin 40 prosenttia on talous- ja tuotantoasioissa huippuosaajia, 50 prosenttia pärjää kohtuullisesti ja loput kymmenen prosenttia on ongelmissa. Maksuvalmiuden heikentyminen on hänen mukaansa monen tekijän summa.

– Tyypillinen kuvaus heikosti pärjääville tiloille on, että ne elävät yksi päivä kerrallaan. Ennakoinnin taito puuttuu kokonaan, ja jokainen päivä on yksittäisten tulipalojen sammuttelua. Tuottajat heräävät aamulla neljältä, tekevät pitkää päivää ja lopettavat työt kello 22–23. Seuraavana päivänä on jo uusi ongelma, ja edelliset jäävät hoitamatta, maatiaiskonsultiksi itseään tituleeraava Autio kertoo.

Tuottajien jaksaminen on koetuksella, eivätkä he tällöin kykene suunnittelemaan tulevaisuutta riittävästi. Tavoitteet jäävät määrittämättä, ja tuotantotaso voi jäädä liian pieneksi.

Aution mukaan Suomen menestyneimpiä tiloja yhdistävät puolestaan kyky ennakoida ja ketteryys laatia varasuunnitelmia. Nämä taidot nousivat esiin myös Suomen Agrimestarit -tittelistä kisanneiden maatalousalan korkeakouluopiskelijoiden SM-mittelössä.

– Menestyneet joukkueet toimivat maltilla mutta rohkeasti. Seamkilta tullut voittajajoukkue kertoi vahtineensa silmä tarkkana tilan kannattavuutta, eli käyttökatetta ja kannattavuuskerrointa sekä kokonaisvelkamäärää. Niiden perusteella he tekivät ratkaisuja ja hylkäsivät monta vaihtoehtoa. Lopputuloksissa he olivat ylivoimaisia.

Autio antaa käytännön esimerkin siitä, mikä erottaa menestyjät ja sinnittelijät toisistaan: Peltotyöt pyörivät vauhdilla, mutta konerikko keskeyttää työt. Jos tilanne on hyvä, viljelijä on saattanut tehdä jo etukäteen sopimuksen koneen valmistajan tai myyjän kanssa. Kun kone simahtaa pellolle, varakone saadaan paikalle nopeasti. Työt keskeytyvät enintään pariksi tunniksi.

Jos tilan arki on puolestaan tulipalojen sammutusta, ennakkovarautuminen ongelmiin voi jäädä vähäiseksi. Konerikko saattaa tarkoittaa päivien seisahdusta, mikä on kohtalokasta sateisena kesänä.

Tutustu tilan talouslukuihin

Maatilan toiminnan perusta on hyvä liiketoimintasuunnitelma, jossa määritellään kohtuullisen tarkkaan tulevaisuuden tavoitteet ja varasuunnitelmat. Hyvin laadittu suunnitelma auttaa toimimaan, kun tapahtuu jotain yllättävää.

– Joka tilalla pitää olla liiketoimintasuunnitelma. Se on kirjallinen ohje siitä, mikä on tilan visio ja miten tavoitteisiin aiotaan päästä, Autio tiivistää.

Esimerkiksi sateinen kesä voi laskea sadon laatua ja määrää. Peltoja vuokraavat tilat saattavat myös joutua pakko-ostojen eteen, jos peltojen omistaja päättääkin myydä ne vuokrasopimuksen päättyessä.

Tilanne on Aution mukaan hälyttävä, jos velkamäärä ylittää tilan kannattavan toiminnan perusedellytykset.

– Kun käyttökatteen kertoo ennen omaa palkkavaatimusta viidellä, saadaan velkamäärä, joka saisi enintään olla siinä hetkessä, kun tuotanto on vakiintunut.

Jos käyttökate, eli tilan tulot miinus menot, on vuodessa 150 000 euroa, velkamäärän ei tulisi ylittää 750 000:ta euroa.

– Tärkeintä on tilan kannattavuus suhteessa velkamäärään. Tilaa ei pidä päästää velkaantumaan liikaa. Jos investoidaan 10 000 euroa per lehmäpaikka maitopuolella, keskituotoksen pitäisi olla vähintään 10 000 litran luokassa. Peltoa pitäisi olla 10 000 vanhaa rehuyksikköä. Kaiken kolmen luvun ei ole pakko täyttyä, mutta niitä kohti kannattaa pyrkiä.

Maatilan toipuminen heikosta taloudellisesta tilanteesta vie usein vuosia. Jos esimerkiksi pellon kunto on huono, sen elvyttäminen voi kestää 3–5 vuotta. Se puolestaan vaikuttaa suoraan tuottavuuteen.

Vältä ylilyönnit investoinneissa

Ymmärrys oman tilan taloustilanteesta auttaa kantamaan oikeankokoisia riskejä. Liian suuren investoinnin vaikutukset jatkuvat pitkään.

– Jos 1,4 miljoonaa euroa kustantavalle kahden robotin tilalle käy huono tuuri ja isäntä tekee virhearvion, navetalle voi tulla hintaa 1,8 miljoonaa. Se on tuhoisa paukku. Jokainen 100 000 euron ylitys tarkoittaa seuraavalle kymmenelle vuodelle 10 000 euron kassamenetystä.

Jos hinta on 200 000 euroa suunniteltua enemmän, se merkitsee vuosittaista 20 000 euron taakkaa tulevalle kymmenelle vuodelle. Myös tilan tuotantopaikkojen vajaatäyttö tulee nopeasti kalliiksi.

– Yksi tyhjä parsipaikka navetassa tuottaa tappiota vuosittain noin 1 500 euroa. Jos pyörittää sadan lehmän navettaa yhden vuoden ajan 50 lehmällä ennen kuin saa sen täyteen, on hävinnyt 75 000 euroa.

Kuinka selvitä suuresta velkataakasta?

Jos tilan tuotanto pyörii kannattavasti, mutta velkaa on kertynyt liikaa, tilanne on Aution mukaan mahdollista ratkaista. Tilanteesta tulee neuvotella lainan myöntäneen pankin kanssa. Aution kokemuksen mukaan pankit myöntävät usein lyhennysvapaata ja pidemmän laina-ajan sellaisille tiloille, jotka kykenevät osoittamaan kannattavuutensa. Tilanne on vaikeampi, jos tuotannossa on ongelmia.

– Jos tuotanto ei ole kunnossa ja ongelmat ovat jatkuneet tilalla jo useiden vuosien ajan, kyse on siitä, ettei tilalla ole yrittäjäosaamista. Nämä tilat ovat haastavia, koska ensimmäiseksi sinne pitää marssittaa henkilö, joka ymmärtää tuotannon ja talouden päälle.

Talousongelmiin saa puolestaan apua tilitoimistoilta, ProAgrialta tai yksityisiltä talousneuvojilta. Heidän kanssaan käydään tarkasti läpi tilan tulot ja menot sekä velat ja tehdään suunnitelma ongelmien ratkaisemiseksi.

Aution mukaan myönteistä on se, että viljelijöiden talousosaaminen on vähitellen parantunut. Tehtävää kuitenkin riittää yhä. Paras keino välttää maksuvalmiusongelmat on hyvä taloudenpito, tarkka ennakointi sekä nopea reagointi ongelmiin.