”Emme olisi voineet enää katsoa peiliin” – päästöhyvityksiä myyvä Puuni syntyi yrittäjien oman toiminnan tutkailusta

Ensimmäiset hiilidioksidipäästöjä kompensoivat Puuni-puut istutettiin Mikkelin Suonsaareen toukokuussa 2020.

Puunin tuote on hiilinielu eli satavuotias metsä. Yhtiö tekee joutomaiden uudelleenmetsitystä ja tarjoaa siten yritysasiakkaille mahdollisuuden kompensoida toiminnassaan syntyneitä päästöjä.

Idean isä on yrittäjä ja entinen uimahyppääjä Joona Puhakka. Puunin siemenet kylvettiin jo Puhakan kilpaurheiluaikoina, kun hän opiskeli kauppatieteitä Yhdysvalloissa.

– Näin arjessa, että kun yhtiöt pyrkivät maksimoimaan tulot ja minimoimaan menot, jäävät tavalliset ihmiset ja ympäristö puristuksiin, Puhakka kertoo.

Puhakka halusi kääntää kelkan ja luoda uuden toimintamallin, jossa yrityksen menestys lisää ympäristön hyvinvointia.

Ilmastoteot paperilta tosielämään

Puunin lisäksi Puhakka kumppaneineen pyörittää digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayhtiötä.

Ennen pandemiaa yrittäjät matkustivat usein Aasiaan. Tuon tuosta lentokoneessa istuskellut Puhakka alkoi perehtyä hiilineutraaliuteen, kompensaatiojärjestelmiin ja YK:n sertifikaatteihin.

Hän havahtui siihen, että yritysten ilmastokompensaatiot olivat vinksallaan. Oli vain hienoja tarinoita ja teoreettisia malleja, muttei konkreettisia todisteita, että lahjoitusten myötä ilmakehästä poistuu tietty määrä hiilidioksidia.

Puhakka halusi lähteä ratkomaan päästöongelmaa yrittäjäkumppaneidensa kanssa.

– Meidän oli pakko perustaa Puuni, koska itsekin paljon matkustelevina yrittäjinä emme olisi voineet muuten katsoa peiliin.

Metsien istutusta kuntien kanssa

Puunin tarkoitus on tuoda ilmastokompensaatiot kaikille ymmärrettävään muotoon ja tuottaa rehellinen ja läpinäkyvä tulos: uusi metsä Suomen joutomailla.

Kun yritys ostaa päästöhyvityksiä, Puuni muokkaa maan, istuttaa taimet ja varmistaa, että metsä alkaa kasvaa. Yhteistyökumppaneiksi valikoituivat kunnat, sillä ne pystyvät sitoutumaan sadan vuoden kasvuun.

Puhakan mukaan kuntia ei ole ollut vaikea houkutella mukaan.

– Suomessa on satojatuhansia hehtaareita maa-alueita, joita on historiallisesti vuokrattu maanviljelyyn. Maatalouden kehityksen myötä pienvilelylle ei ole enää tarvetta. Neuvottelemme kuntien kanssa metsien istutuksesta näille joutomaille.

Metsästä syntyvä tuotto jää kuntaan, mutta kunnan tulee sitoutua hoitamaan metsää, eikä se saa hakata sitä pois. Sopimukseen sisältyy myös metsänhoidolliset vaatimukset, joilla varmistetaan monimuotoisuuden säilyminen.

Asiakkaat haluavat oikeaa muutosta

Viime kesänä Puuni-metsää istutettiin kymmenisen hehtaaria. Yrittäjille on ollut positiivinen yllätys, kuinka monelta eri alalta kotimainen kompensaatioyritys on saanut asiakkaita.

Puhakan mukaan Puunilta päästöhyvityksiä ostavat yritykset, joita kiinnostaa maksetun rahan konkreettinen vaikutus ilmastolle.

– Yleensä päästövähennyksiä ostaessaan yritykset rahoittavat kehitysmaissa jo aiemmin tehtyjä ympäristötekoja. Miten voidaan sanoa, että yritys on saanut muutoksen aikaan, jos se on jo tapahtunut ennen kuin yritys on tehnyt kompensaatio-ostoja?

Puuni perustelee asiakasyritykselle kirjallisesti, miksi alue on hiilinielu sekä kertoo hankkeen tarkat koordinaatit, eli missä ja milloin maanmuokkaus ja istutus tehdään. Asiakkaat saavat tulla halutessaan seuraamaan metsän syntyä ja osallistumaan työhön.

Tekoja nyt

Vaikka Puunin asiakaskunta on laaja, ovat yrittäjät saaneet huomata, kuinka vähän monet yritykset todellisuudessa tekevät ilmastoasioiden eteen verrattuna puheisiin.

– Monet yritykset markkinoivat, että tulemme olemaan viidentoista vuoden päästä jotain, mitä voitaisi olla jo tänään ja vielä pienellä summalla. Minusta se on ympäristörikos, Puhakka toteaa.

Ennen koronaa Puunilla oli isoja hankkeita sovittuna, mutta pandemian takia kaikki lykkääntyi. Siitä huolimatta Puhakka elää toivossa, että tulevana kesänä Puuni-metsiä istutetaan 50–60 hehtaaria. Hän haluaa näyttää maailmalle, että liiketoimintaa on mahdollista tehdä kestävästi.

– Uskon, että päästökompensointi tulee pysyväksi osaksi yritysten tuotteita ja liiketoimintamalleja. Sitä kautta ne myös huomaavat, että ilmastonsuojelu on kilpailuetu.