Janne Salmisen ura lähti hyvään kiitoon heti opintojen alkuvaiheessa. Strategiaa ja rahoitusta Kauppakorkeakoulussa opiskellut nuori lupaus vedettiin 21-vuotiaana suoraan Nokialle strategiatiimin business-analyytikoksi.

Hyppy työelämään ei kuitenkaan hidastanut valmistumista, päinvastoin. Opinnot kiinnostivat, sillä ne tukivat hyvin työntekoa, ja neljässä vuodessa oli tutkinto valmis. Päivät menivät töissä ja illat sekä viikonloput opiskellessa. Muiden viettäessä aikaa opiskelijabileissä, Salminen eteni urallaan ja pänttäsi tentteihin.

– En suosittele. Opiskeluaika on musta-aukko elämässäni, hän kertoo nyt. Kauppakorkean tenteistä on jo useampi vuosi aikaa ja haastattelupaikkana olevan startup-kiihdyttämön ikkunan takana paistaa Kalifornian aurinko.

Salmisen jano uuden oppimiseen oli kuitenkin valtava. Hän halusi vahvistaa osaamistaan ja hankkia kokemusta yritysjohtamisen kannalta tärkeiltä osa-alueilta.

Strategiatöiden jälkeen kiinnosti tuotesuunnittelu ja -hallinta, ja tämän jälkeen myynti ja markkinointi. Etenemistä ei haitannut se, että aiempaa kokemusta ei ollut. Nokia halusi mahdollistaa nuorille lupauksille monipuolisen työkokemuksen ja Salminen tarttui tilaisuuteen. Tie vei lopulta vetämään lokaatiopohjaisten palveluiden liiketoimintaa Pohjois- ja Latinalaisessa Amerikassa. Asuinpaikaksi vakiintui New York.

– Minun piti olla Amerikassa alun perin kaksi vuotta. Nyt 10 vuoden jälkeen olen täällä edelleen.

Sijoittajasta startup-yrittäjäksi

Vaikka ura veikin yhä syvemmälle ja syvemmälle suuryrityksen syövereihin, oli Salmisella ollut aina sisäinen palo yrittäjyyteen. Aika yrittäjäksi hyppäämiseen ei ollut kuitenkaan vielä.

– Täällä (Amerikassa) on todella mahtava yrittämisen kulttuuri ja startup-ekosysteemi (innovatiivisten yritysten, yrittäjien ja sijoittajien yhteisö). Lähdin aktiivisemmin mukaan yhteisöön ja päätin myös investoida muutamaan firmaan.

Salmisen ensimmäiset askeleet lähemmäs yrittäjyyttä olivatkin sijoitusten ja neuvonantajaroolien kautta. Vuosien myötä Salminen on ollut mukana sivustaseuraajana yli kymmenessä startup-yrityksessä.

Samoihin aikoihin startup-huuman noustessa Salminen tutustui New Yorkissa tulevaan yhtiökumppaniinsa Abhinav Dubeyhin. Dubey puolestaan tutustutti Salmisen Ramesh Varmaan, josta tuli myöhemmin Salmisen ja Dubeyn perustaman yrityksen teknologiajohtaja.

Näistä kohtaamisista on nyt seitsemän vuotta. Kului kuitenkin lähes viisi vuotta ennen kuin luottokorttien etujen hyödyntämisessä auttava Sift syntyi.

– Meillä oli Microsoftilla yhteinen projekti Dubeyn kanssa ja tarkasteltiin siinä ostotapahtuman jälkeistä asiakaskokemusta. Huomattiin, että sehän on ihan levällään. Kuluttaja on oston jälkeen aivan yksin. Siinä syntyi se ahaa-hetki.

Oivallus ei ollut kuitenkaan valmis tuoteidea vaan toimiala- ja kuluttajaongelma, joka tunnistettiin. Miehet kiinnostuivat ongelmasta ja halusivat ratkaista sen ennen kaikkea kuluttajien kannalta. Seuraavat kuukaudet vietettiinkin amerikkalaiskuluttajien parissa.

– Laitettiin Craigslistiin ilmoitus, jossa etsittiin aktiivisia online-ostajia haastateltaviksi. Joka viikko omistettiin kokonainen päivä pelkästään haastatteluihin. Maksettiin tuntemattomille ihmisille 50 taalaa, jotta he viettäisivät tunnin meidän kanssa, Salminen naurahtaa.

Pikkuhiljaa haastattelujen myötä Salminen, Varma ja Dubey alkoivat konseptoida tuotetta ja kehitystä jatkettiin kuluttajien kanssa. Syntyi palvelukonsepti, jossa kaikki kuluttajan tekemät ostokset ja niihin liittyvät tärkeät dokumentit organisoituvat automaattisesti yhteen paikkaan.

Beta-tuote julkistettiin ja käyttäjäpalaute oli hyvää. Mutta tunteita herattävä ”Wow!”-kokemus puuttui.

Tuotteen lopullinen muoto syntyi vähän kuin sattumalta. Salminen googletti lisätietoa kauppojen kuluttajasuojapolitiikoista ja törmäsi siihen, että monilla amerikkalaisilla luottokorteilla on hintasuoja, ja paljon pidempi kuin kaupassa. Luottokorteilla oli myös paljon muita etuja, mistä kukaan ei tiennyt mitään. Näiden huomioiden pohjalta syntyi Sift-applikaatio ja asuinpaikaksi vakiintui Piilaakso.

– Jenkeissä on keskimäärin 3-4 luottokorttia per lompakko. Kukaan ei ymmärrä, mitä kaikkia rahanarvoisia etuja niissä on. 60 miljardia dollaria jätetään hyödyntämättä joka vuosi. Me halusimme auttaa kuluttajia saamaan nuo edut.

Salminen antaa esimerkin Siftin toiminnasta. Jos Siftiin kirjautunut kuluttaja ostaa 400 taalan kahvinkeittimen kortilla, missä on hintasuojaus, alkaa Sift etsiä heti halvempia hintoja verkosta ja tekee automaattisesti vakuutuskorvausvaatimuksen halvemman hinnan löytäessään ja kuluttaja saa rahaa tililleen.

Piilaakso palkitsee, mutta sisäänpääsy vaatii aikaa ja työtä

– Startup-ekosysteemi on täällä niin mieletön!

Salmisen innostuessa ei puheelle meinaa tulla loppua.

– Koko Piilaakso on täynnä samanhenkisiä ihmisiä, ja auttamiskulttuuri on omaa luokkaansa.

Salminen kertoo, kuinka yritykset jakavat mielellään parhaita käytäntöjä keskenään, eikä tietoa pantata kanssayrittäjiltä. Avoimuus on kaiken lähtökohta.

– Jos täällä tai missään muuallakaan lähtee suljetussa laatikossa kehittämään jotain, voi epäonnistua täysin.

Toisaalta eläminen teknologialaaksossa on hyvin kallista ja vaatii yrittäjältä ympärivuorokautisen sitoutumisen.

– Jos et ole yrittäjä tai wannabe-yrittäjä, tämä voi olla aika hajottava paikka. Täällä eletään yrittäjyyttä. Kaikki ihannoi ja puhuu siitä.

Ovet yrittäjyyden ihmemaahan eivät myöskään aukea itsestään. Ulkopuolisen voi olla alkuun vaikea edetä.

– Esimerkiksi rahoituspuoli menee usein warm-introjen kautta. Palavereihin on vaikea päästä, jos ei tunne ketään.

Salminen kertookin, että sijoittajiin on tärkeä luoda kontakteja, vaikka alkuun ei olisikaan tarvetta rahoitukselle. Suhde sijoittajaan pitää olla olemassa, ennen kuin alkaa pyytää rahoitusta. Lisäksi on kirjoittamattomia sääntöjä, joita startup-yrittäjien oletetaan noudattavan.

Tärkeää on tietää, milloin lähestyy mitäkin rahoitustahoa ja missä vaiheessa tuotetta kannattaa käydä esittelemässä. Tuotteen optimointi on kaiken lähtökohtana. Pitää osoittaa ensin, että tuote toimii täydellisesti pienessä mittakaavassa, ennen kuin aletaan kasvattaa ja hakea lisää asiakkaita.

– Pieni on kaunista yrittäjyyden alkuvaiheessa. Skaalaus täällä kyllä osataan, mutta sijoittajat lähtevät skaalaamaan vain sellaisia tuotteita, jotka toimivat. Sen sijaan että koittaa alussa kasvaa, kannattaa laittaa kaikki paukut tuotteeseen ja saada pieni ryhmä käyttäjiä rakastamaan tuotettasi. Kun kysyntää on todistetusti olemassa, rahoituksen saaminen ei ole ongelma.

Lisäksi yritysmuodon pitää olla oikea, yrityksen perustajilta vaaditaan yleensä useamman vuoden sitoutuminen ja ensimmäisenä vuotena kukaan perustajista ei omista yrityksestä mitään, jotta yritykseen ei kohdistu yllättäviä menetyksiä, jos joku perustajista päättääkin laittaa pillit pussiin.

– Playbookia pitää seurata tai muuten sinuun ei kosketa, tiivistää Salminen.

Mutta kun taustatyö on tehty ja ensimmäinen rahoitus napsahtaa, käynnistyy usein ketjureaktio ja asiat lähtevät etenemään. Samoin kävi lehdistön kanssa. Sift-palvelun saaminen uutisiin oli Salmisen mukaan hyvin haastavaa, mutta kun yksi lehti päätti kirjoittaa heistä, tulivat pian muut mukana.

Tulevaisuus näyttääkin lupaavalta. Piilaaksossa sijaitseva Plug and Play -teknologiakeskus valitsi Siftin parhaaksi fintech-startupiksi syksyllä 2016, samaisena vuonna myös Slush antoi yritykselle San Franciscon alueen parhaan startupin tittelin. Tätä seurasi 1,5 miljoonan dollarin rahoitus maaliskuussa, ja tuotteen lanseeraus huhtikuussa poiki artikkelit muun muassa Huffington Postiin, TechCrunchiin ja CNN:lle. Apple on myös nostanut Siftin näkyvästi esille USA:n App Storen pääsivullaan.

Janne Salmisen 7 neuvoa Piilaaksoon pyrkivälle yrittäjälle

  1. Hakeudu mahdollisimman pian startup-yrittäjien seuraan. Etsi töitä startup-yrityksestä tai investoi sellaiseen. On hyvä nähdä ensin sivusta startup-yrityksen toimintaa ja sen realiteetteja ennen kuin itse hyppää puikkoihin.
  2. Kerro tarinasi ja liikeideasi alussa niin monelle kuin pystyt. Jokainen keskustelu on pitchausharjoitus. Käymällä keskustelua ideastasi saat usein palautetta, mikä puolestaan auttaa kehittämään ideaasi eteenpäin. Joku voi nähdä ongelman tai mahdollisuuden, jota et ole itse tullut ajatelleeksi.
  3. Ole rohkea pitchaamaan ideaasi ja verkostoitumaan niin paljon kuin pystyt. Verkostoituminen on Piilaaksossa elinehto. Joku turhalta tuntuva palaveri voikin olla tärkein ikinä.
  4. Mieti tarkkaan, mikä on yrityksesi perustajatiimi. Yrityksen vetäjien dynamiikan ja roolituksen pitää toimia. Kysy itseltäsi, onko koossa oikeasti sellainen porukka, jonka kanssa voit olla naimisissa. On hyvä, jos pystyt keräämään ydintiimin ihmisistä, joiden kanssa olet jo tehnyt onnistuneesti töitä. Erilaisuus on myös hyvästä. Johtoon tarvitaan monipuolista osaamista.
  5. Ymmärrä rahoituksen haun perusteet. Paikalliset lakitekstit, ehdot ja sopimukset pitää ymmärtää hyvin. Itsensä voi ajaa pahaan rakoon allekirjoittamalla jotain mitä ei ymmärrä.
  6. Ole kiinnostunut kaikesta mahdollisesti. Monet menestyneet yrittäjät ovat uteliaita ja tutustuvat aktiivisesti uusiin asioihin.
  7. Muista pitää huolta itsestäsi. Yrittäjyys imaisee helposti mukaansa, ja siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä, joten yleiskunnon pitää olla hyvä ja pään kestää. – Janne Salminen pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan muun muassa lenkkeilemällä joka aamu vuoristossa samaan aikaan kun pitää aamupalaveria Intiassa työskentelevän Siftin teknologiajohtajan kanssa.

​