Tohtorikoulutettava Pasi Herranen Aalto-yliopistosta on elänyt mielenkiintoisia ja työteliäitä vuosia. Kun mediassa uutisoitiin paljon sisäilmaongelmista, Herranen alkoi kehittää puhtaan sisäilman mahdollistavaa alipaine-elementtiä asuin- ja toimistorakennuksiin.

– Sain kauppatieteilijäystäväni mukaan projektiin miettimään, millainen olisi hyvä kaupallinen sovellus. Huomasimme, että kehittämäni elementti sopii umpinaiseen kasvihuoneeseen, jossa olosuhteet ovat jopa uimahallia kosteammat.

– Otimme läpikotaisin selvää kasvihuoneviljelystä ja laskimme, miten kasvituotannon siirtäminen sisälle muuttaisi alaa, millaisia energiansäästöjä voisi saavuttaa ja miten se vaikuttaisi tuotantohintoihin.

Tällä hetkellä kasvihuonetuotannon osuus maatalouden energiankulutuksesta on Suomessa noin viidennes. Herrasen innovaation myötä kulutus voi kutistua merkittävästi.

Laskelmat vakuuttivat Aalto-yliopiston professorin, ja projektille saatiin rahoitus Business Finlandilta.

Suljettu ja kontrolloitu kasvihuone

Koivuvanerielementeistä rakennettua kasvihuonetta testataan nyt Piikkiössä.

– Elementeistä poistetaan kosteutta alipaineen avulla. Tällöin puurakenteet pysyvät kuivina, ja tuotteen elinkaaresta tulee pitkä. Mikä tärkeintä puuta käyttämällä päästään hyvin vähäpäästöiseen ratkaisuun, Herranen muistuttaa.

Puukasvihuoneessa kasvatus tapahtuu täysin suljetussa ja kontrolloidussa ympäristössä.

– Voimme vaikuttaa muun muassa valoon, lämpötilaan, ilmankosteuteen ja hiilidioksidipitoisuuteen. Kasvit palkitsevat meidät parhaista mahdollisista olosuhteista kasvamalla nopeammin. Tällöin saadaan enemmän satoa viljelyneliöltä kuin lasikasvihuoneesta.

" "

Tiiviissä kasvihuoneessa pystymme säätämään olosuhteet parhaiksi mahdollisiksi, jolloin kasvit palkitsevat meidät kasvamalla nopeammin, kertoo tohtorikoulutettava Pasi Herranen.

– Miinuspuoli on se, että keinovalon tuottamiseen tarvitaan sähköä. Se voidaan kuitenkin kompensoida isommalla satomäärällä. Sisäviljelyhallia ei myöskään tarvitse lämmittää ollenkaan, koska kasvatuslaitteet ja kasvit itsessään tuottavat lämpöä.

Puukasvihuone sopii kuumaan ilmastoon

Puukasvihuoneet voisivat mullistaa ruoantuotannon maailmalla, tietää Herranen.

– Ne sopivat erinomaisesti myös kuumaan ilmastoon. Eristettyä hallia ei tarvitse jäähdyttää niin paljon kuin lasikasvihuonetta. Suljetussa systeemissä voidaan myös kierrättää tehokkaasti vettä, mikä luo mahdollisuuksia alueilla, joilla on vähän puhdasta vettä saatavilla.

Moduuleista rakennettavia puukasvihuoneita olisi helppoa viedä ulkomaille, ja puun käyttö vie kohti puhtaampaa tuotantoa teräs-, betoni- ja muovirakentamisen sijaan.

Suomessa Herranen näkee mahdollisuuden hukkalämmön hyödyntämiseen.

– Jos suljettu viljelysysteemi saadaan skaalattua isoksi toiminnaksi, sivuvirtana syntyvä hukkalämpö voidaan myydä kaukolämpöverkkoon.

" "

Koehalli on pystytetty tutkimuksia varten Piikkiöön. Puiset elementit on päällystetty ohuella alumiinikalvolla, joka heijastaa valoa kasveille ja mahdollistaa elementtien huollon.

Ilmastonmuutos kiihdyttää vertikaaliviljelyä

Vahva viljelijäosaaminen ja kasvitutkimuksen korkea taso ovat syitä siihen, miksi juuri Suomessa kannattaa kehittää kasvihuonetuotantoa, sanoo Herranen.

– Sisäviljely on tällä hetkellä noin kahden miljardin euron markkina maailmalla. Summa tuplaantuu kolmen neljän vuoden välein. Näen tässä suuria vientimahdollisuuksia.

Keksinnön kaupallistaminen vaatii vielä ponnisteluja.

– Meidän pitää todistaa, että ratkaisu toimii, ja saada dataa pidemmältä aikaväliltä, jotta pankit uskaltavat myöntää lainaa yrittäjille. Alhaisten kustannustasojen saavuttamiseksi on päästävä teolliseen tuotantoon.

Herranen uskoo, että kysyntää vertikaaliviljelylle riittää, koska ihmiset tarvitsevat ruokaa.

– Ilmastonmuutos etenee eittämättä. Päiväntasaajalla peltoviljelyn tuotantotasot romahtavat, ja ruoan hinta alkaa nousta. Lopulta tulee aika, jolloin myös ruokaisampien kasvien vertikaaliviljely muuttuu kannattavaksi.