Solumaatalous ja uudet kasvihuoneteknologiat mullistavat ruoantuotannon

Suomen 2035 hiilineutraaliustavoite edellyttää paitsi fossiilisten päästöjen vähentämistä myös maatalouden maankäytön päästöjen vähentämistä. VTT:n ja Luonnonvarakeskus Luken yhteisessä Ruokaa ilman peltoja -tutkimushankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia solumaatalous- ja kasvihuoneteknologioita.

– Minusta on todella hienoa, että Suomessakin nyt uskotaan ja halutaan panostaa mullistaviin ruoantuotantoteknologioihin. Isossa kuvassa tällä taklataan proteiiniomavaraisuutta niin rehu- kuin erityisesti ruokapuolella, iloitsee hankkeen koordinaattori, tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:stä.

Hanke tavoittelee kasvihuonepäästöihin peräti 90 prosentin vähennystä verrattuna nykyisiin elintarviketuotantojärjestelmiin.

– Isoin tavoite on maankäytön muutos. Kun maata vapautuu maataloudesta muuhun käyttöön, sitä voidaan hyödyntää järkevämmin ja kestävämmin.

Solut käyttävät energiaa tehokkaasti

Solumaatalouden ideana on tehokkaampi tuotanto vähemmällä rehumäärällä.

– Tätä voi verrata isojen panimoiden valtaviin fermentoritankkeihin. Solumaatalouden tankeissa mikrobit tai solut tuottavat raaka-aineita, kuten kananmunan proteiinia, rasvaa, vitamiineja tai makuaineita.

– Kana käyttää energiaa kaikkeen muuhunkin kuin munien tuottamiseen. Solut ja mikrobitkin tarvitsevat ruokaa, mutta ne käyttävät sen pelkästään kasvamiseen tai vaikkapa valkuaisproteiinin tuottamiseen. Luonnonvaroja, kuten maata ja vettä, tarvitaan tuotantoprosessiin vähemmän, Nordlund havainnollistaa.

Uudet vertikaaliviljely- ja kasvihuoneratkaisut puolestaan mahdollistavat ruoantuotannon pienellä pinta-alalla. Vesi ja ravinteet kiertävät suljetuissa systeemeissä, joissa kaikki pystytään ottamaan talteen.

Uusilla valaistusteknologioilla ja kerrosviljelmillä tuotanto voi olla Suomessakin ympärivuotista. Vertikaaliviljely mahdollistaa myös lähituotannon vaikkapa kauppojen katoilla, jolloin kuljetuskustannuksia ja -päästöjä ei synny.

– Paljon tutkitaan sitäkin, voisiko kasvihuoneissa tuottaa myös proteiinikasveja, kuten härkäpapuja. Salaattien ja yrttien kasvattamiseen vertikaaliviljelmiä on jo olemassa.

Hankkeessa selvitetään myös maa- ja metsätalouden sivuvirtojen tehokasta käyttöä.

– Sivuvirroissa on paljon sopivia ravintoaineita, etenkin sokeria. Esimerkiksi kuoria ja ruoaksi kelpaamattomia kasvinosia tai polttoon menevää puuta voisi syöttää ruoaksi solutehtaille.

Solumaatalouden ideana on tehokkaampi tuotanto vähemmällä rehumäärällä.

Uudet teknologiat nykyisten rinnalle

Paljon työtä on uusien tuotantotapojen skaalaamisessa siten, että maapallon koko väestölle riittää ruokaa.

– Nyt jo kuitenkin tiedetään, että massatuotanto on mahdollista. Hyvä esimerkki on Quorn-sieniproteiinivalmiste, jota on löytynyt kauppojen hyllyiltä jo vuosikausia, Nordlund mainitsee.

Hän korostaa, että uudet teknologiat tulevat nykyisten tuotantotapojen rinnalle. Ruokaa ilman peltoja -hankkeella on sidosryhmiä Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

– Kuulemme, miten eri toimijat näkevät uusien teknologioiden yhdistämisen nykyiseen ruokajärjestelmään. Eläintuotantoa kannattaa mitä todennäköisimmin Suomessa jatkaa – ja erityisesti peltoviljelyä, kunhan tuotetaan ruokaa rehun sijaan.

Nordlund sanoo, että tulevaisuudessa pitää tuottaa enemmän ja kestävämmin, mikä vaatii myös poliittista ohjausta ja tukea.

– Aina sanotaan, ettei Suomi voi pelastaa koko maailmaa, mutta teknologiaviennillä voimme sen tehdä. Hyvinvointivaltiona meillä on osaamista ja mahdollisuudet kehittää asioita, Nordlund muistuttaa.