Sukupolvenvaihdos oli maitotilalle suuri kehitysloikka: “Tässä on myllätty kaikki”
Lisää aiheesta
Mäki-Välkkilän maitotilan toiminta olisi päättynyt ilman sukupolvenvaihdosta ja investointeja. Mäki-Välkkilän sisarukset toivat kuitenkin maitotilan hallituilla investoinneilla nykyaikaan.
Mäki-Välkkilän maitotilan robottinavetan lattiaa pitkin huristaa väsymätön ritilänpuhdistusrobotti. Kaksi lypsyrobottia huolehtii puolestaan tilan lehmien lypsystä ja eläinten ruokinta on automatisoitu. Niiden terveyttä seurataan karjanhallintajärjestelmällä.
Sukupolvenvaihdos ja investoinnit ovat olleet Ilmajoella sijaitsevalle tilalle suuri kehitysloikka tilan toiminnan robotisoinnissa ja päivittämisessä nykyaikaan.
Kolme vuotta sitten moni asia oli vielä toisin.
Mäki-Välkkilän maitotilalla oli puhuttu sukupolvenvaihdoksesta jo jonkin aikaa. Kun tilan entinen isäntä ilmoitti lopetuspäätöksestä, tuli tieto kuitenkin melko yllättäen. Peltoviljelyä oli ajatus jatkaa, mutta maidontuotanto loppuisi.
– Tilan jatkaminen oli kaikkea muuta kuin selvää. Tuli hieman yllätyksenä, kun isä alkoikin puhua, että maidontuotantoa lähdetään ajamaan alas. Meille tuli hätä, että ei kai vielä. Pidimme perhepalaverin ja keskustelimme, ketkä olisivat innokkaita ottamaan tilan itsellensä, kertoo Anni Mäki-Välkkilä.
Hänellä oli ollut takaraivossa ajatus, että tilan jatkaminen kiinnostaisi – sitten joskus. Ajankohta tulikin nopeammin kuin Mäki-Välkkilä osasi odottaa. Perhepalaverissa selvisi, että myös hänen veljellään Viljamilla oli kiinnostusta tilan jatkamiseen.
– Totesimme molemmat, ettemme halua jatkaa yksinään, vaan kaverin kanssa. Päätimme lähteä tähän keskenämme.
Ala kiinnosti kumpaakin ja molemmat olivat suorittaneet maatalouden perustutkinnon. Sukupolvenvaihdos toteutui maaliskuussa 2017. Tuolloin Anni oli 26-vuotias ja Viljami 19.
Teknologialla nykypäivään
Vanha tila oli 44 lypsävän lehmä kombipihatto. Lehmät olivat parressa päivät ja ne ajettiin lypsyasemalle. Nuorta karjaa oli noin 40 ja juottovasikoita viisi.
Sisaruksille oli heti alusta selvää, että tilan toimintaa olisi kehitettävä.
– Olemme molemmat Viljamin kanssa sitä mieltä, että kun asioita on mahdollista automatisoida, pitää ehdottomasti ottaa käyttöön ne ratkaisut ja yrittää hyötyä niistä mahdollisimman paljon. Maatilalla on niin paljon kaikkea hoidettavaa normaaleiden askareiden lisäksi, että perustöiden pitää sujua navetalla nopeaan ja jouhevasti.
Kun sisarukset lähtivät kehittämään tilaa, apua tuli niin ProAgrian asiantuntijoilta kuin omilta vanhemmilta. Tältä pohjalta muotoutui suunnitelma tilan kehittämisestä.
– Sen jälkeen olimme yhteydessä pankkiin ja selvitimme, voisiko tämä onnistua. Kun kaikkialta näkyi vihreää valoa, aloimme itsekin innostua, että ehkä tämä onnistuu.
Tarkkaa selvitystyötä
Sisarukset kilpailuttivat ja kävivät tarkasti läpi sekä rahoituskumppanit että laitevalmistajien ratkaisut. Lopullisiin päätöksiin vaikuttivat palvelun taso ja joustavuus.
OP:n rahoituksen asiantuntijat tulivat käymään tilalla, mikä oli arjen kannalta helpompaa. Pankin valintaan vaikutti myös maksusuunnitelman joustavuus.
Mäki-Välkkilä kertoo, että nykyisellä suunnitelmalla lainanlyhennykset onnistuvat hyvin. Pankin kanssa ollaan yhteyksissä, jos näyttää siltä, että suunnitelmaa olisi tarve muuttaa.
Mäki-Välkkilän mukaan rahoituksen asiantuntijat ovat aina puhelinsoiton päässä.
– OP on luotettava ja nopea. Puhelimella saa yhteyshenkilön hyvin kiinni. Tai jos häntä ei tavoita, aina voi soittaa jollekulle toiselle, joka tietää jo sinun asiasi. Tiedonkulku on todella nopeaa.
Laiteratkaisuihin tuli puolestaan vinkkejä ProAgrialta.
– Teimme myös paljon tilakierroksia ja kävimme tutustumassa muilla tiloilla. Olin työelämässä keinosiementäjänä ja kuljin itsekin paljon toisten navetoissa. Silloin tuli vahva visio siitä, mitä en halua omaan navettaan.
Laitteiden osalta kumppaniksi valikoitui jo entuudestaan tuttu taho. Hyvä palvelu ja huoltomiesten läheisyys olivat merkittäviä päätökseen vaikuttaneita tekijöitä.
Koko tilan toiminta uusiksi
Entä mikä kaikki uudistettiin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä?
– Tässä on myllätty kaikki. Rakensimme uuden navetan ja samalla tehtiin uusi lietesäiliö sekä laakasiilot. Kun uusi navetta oli valmis vuonna 2018, laitoimme pihaan asfaltin ja purimme vanhan navetan. Siihen tehtiin uudet tilat nuorkarjalle.
Samalla koko tilan toiminta automatisoitiin. Käyttöön otettiin kaksi lypsyrobottia, ja valmiina on paikat myös kahdelle lisärobotille. Koko navetan kustannusarvio oli 1,6 miljoonaa euroa.
– Karjan määrä kolminkertaistui kahden vuoden sisällä. Työtä on jo niin älyttömät määrät, että mielestäni täysautomatisoitu navetta on tätä päivää.
Samalla kasvoi tilan maitotili. Mäki-Välkkilä muistuttaa kuitenkin, että samaa tahtia kasvoivat myös kulut. Esimerkiksi peltoa vuokrattiin ja ostettiin lisää.
Uskoa tulevaisuuteen
Tilan rakennukset ja toiminta on nyt tuotu nykyaikaan. Investoinnit eivät kuitenkaan pääty tähän, vaan niitä on tarkoitus jatkaa maltilla myös tulevina vuosina. Seuraavaksi tilalla on tarkoitus kehittää lämpökeskusta ja eläinkantaa sekä uudistaa koneita.
– Olemme ajatelleet tehdä yhden isomman investoinnin vuoteen. Tänä vuonna luvassa on lämpökeskuksen laajentaminen. Koko aika sivussa on myös pienempiä investointeja.
Mäki-Välkkilä arvioi, että maatilan kehittäminen onnistuu vain uudistamalla.
– Uuden navetan rakentamisen aikana maidon hinta romahti. Mutta ei siinä tullut mieleenkään laittaa hanketta jäihin. Sitten teimme uusia laskelmia ja vieläkin se näytti kannattavalta.
Selvää on, mikä sisaruksia vie eteenpäin. Se on usko alan tulevaisuuteen.
– Suurin eteenpäin vievä voima on intohimo maatalouteen, sen jatkumiseen ja suomalaisen ruuan puolesta puhumiseen ja tuottamiseen.