Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin ja voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Samaisena vuonna myös alkoholilainsäädäntö uudistui. Se tarkoitti lähtölaukasta kotimaisen tilaviinin valmistukselle ja vähittäismyynnille.

Laitikkalan kylässä Pälkäneellä sijaitseva Rönnvikin viinitila on yksi niistä toimijoista, jotka ovat olleet mukana kotimaisessa viininvalmistuksessa aivan alusta lähtien.

– Kasvatamme herukkaa, ja meillä oli jo tuolloin yli 20 hehtaaria herukkapensaita. Haimme tapaa jatkojalostaa osa tästä raaka-aineesta. Isäntä innostui lähtemään Suomen ensimmäiselle tilaviinikurssille, kertoo tilan emäntä Eila Rönni.

Kurssin alkaessa vuonna 1993 ei vielä tiedetty, että tilaviinien vähittäismyynti vapautettaisiin parin vuoden päästä. Helmikuussa 1995 tilalle myönnettiin valmistuslupa. Rönnin mukaan lupia myönnettiin tuolloin viisi.

Suomen Viiniyrittäjien puheenjohtaja Jorma Keijonen kertoo, että enimmillään Suomessa on toiminut reilu 50 viinitilaa. Nykyään niiden määrä on 25.

– Aluksi tuli heitä, jotka ajattelivat pyörittävänsä viinitilaa maatalouden sivuelinkeinona. Mutta kyllä siihen pitää ihan todella keskittyä. Nykyään toiminnassa olevilla viinitiloilla on myös tilausravintola. Viinintuotanto ei yksistään toimi.

Monelle viinitilalle myös matkailu on tärkeä lisä ravintolatoimintaan ja viinintuotantoon. Ne vetävät kävijöitä ja turisteja myös taajamien ulkopuolella sijaitseville tiloille.

Viiniä kotimaan marjoista

Rönnvikin viinitilan toiminta on pyörinyt nyt reilu 22 vuotta. Nykyään sen valikoimiin kuuluu 20 viinituotetta ja 6-7 väkevämpää tuotetta, joiden myynti ei ole viinimyymälästä sallittua. Niitä tarjoillaan viinitilan ravintolassa. Vuosittain tila valmistaa 20 000 litraa viiniä.

Herukat tila saa yhä suoraan omista marjapensaista. Puna-, viher-, valko- ja mustaherukoiden lisäksi tila valmistaa viinejä raparperista, karviaisesta, mansikasta ja vadelmasta. Muut marjat tulevat lähialueilta ja saatavuuden perusteella myös kauempaa kotimaasta.

– Melkein kaikki kohtuullisesti saatavat suomalaiset hedelmät ja marjat ovat jo käytössä, Rönni kertoo.

Kaikkein arvokkaimmat tai pieniä satoja tuottavat marjat rajautuvat pois, koska ne nostaisivat viinin hinnan liian korkeaksi.

Viennillä laajemmat markkinat

Omistajan- ja sukupolvenvaihdosten lisäksi ajankohtainen teema viinitiloilla ovat alkoholilain mahdolliset muutokset. Esimerkiksi alle 22-prosenttisten tilaliköörien vähittäismyynnin salliminen olisi Keijosen mukaan toivottu muutos. Se saattaisi vilkastuttaa kauppaa.

– Alko ottaa hyvin nihkeästi valikoimiinsa suomalaisia marjaviinejä. Niitä taitaa olla sen vakioviinivalikoimasta alle viisi, Keijonen arvioi.

Tätä selittää muun muassa se, että tilojen tuottamat viinimäärät ovat melko pieniä. Viiniyrittäjien Keijonen näkeekin, että varsinkin isommille viinitiloille vienti on tärkeä mahdollisuus.

Vielä marjaviinien vienti on melko pienimuotoista, mutta niissä olisi kuitenkin hänen mukaansa potentiaalia. Myös kotimaisista marjoista valmistetut liköörit voisivat vauhdittaa vientiä.

Marjaviinejä viedään erityisesti Saksaan, ja varsinkin Aasiassa tuntuu olevan mielenkiintoa erikoisia juomia kohtaan. Esimerkiksi Keijosen Punaisen Tuvan viinitilan koivun mahlaan valmistettu viini on herättänyt siellä kiinnostusta.

Perusviini on tuotekehityksen pohja

Rönnvikin tila porrastaa viinin valmistusta, joten esimerkiksi kesä ei ole viininvalmistuksessa kiireisintä aikaa, vaikka marjat kypsyvät silloin. Ne kerätään talteen ja siirretään pakkaseen. Marjaviinin valmistus alkaa siten, että niistä puristetaan tuoremehu.

– Sitten mehu analysoidaan, ja siitä katsotaan happoja ja sokeripitoisuudet. Niiden tietojen avulla lasketaan käymisen resepti, Rönni kertoo.

Kotimaisten marjojen happopitoisuudet ovat suhteellisen korkeat, ja niitä täytyy laimentaa. Tämän jälkeen viiniin lisätään sokeria, ja käyminen alkaa. Alkoholipitoisuus nostetaan 12–12,5 prosenttiin. Käymisprosessi kestää 6–8 viikkoa. Sitten viini laitetaan kypsytystankkiin tai suoraan pulloihin muutamaksi kuukaudeksi, minkä jälkeen viini on myyntivalmis.

– Teemme tuotekehittelyä ihan laboratoriomittakaavassa. Sekoittelemme perusviinejä ja kokeilemme makuja ja mietimme, mihin käyttötarkoitukseen tuotetta tähdätään. Se on pientä hifistelyä, Rönni kertoo.

Kaikki lähtee hyvästä perusviinistä, jota eri tavalla yhdistelemällä syntyy uusia viinejä. Pitkä kokemus alalta on tuottanut tulosta, ja tänä vuonna Rönnvik nappasi voiton viinillään Vuoden tilaviini -kisassa.

Onnistuneen viinin salat ovat hyvät raaka-aineet, toimiva resepti sekä puhtaat valmistustilat ja -välineet.

– Vaikka kahdessa vierekkäisessä tankissa olisi ihan samat aineet käymässä samanlaisilla suhteilla, tuote ei käy koskaan samassa tahdissa. Toimitaan niin sanotusta elävän materiaalin kanssa, mikä pitää ottaa huomioon.