Suomi on toipumassa koronakriisistä varsin ripeästi. Joissakin suhdanne-ennusteissa on ehditty povailla loppuvuoteen ja ensi vuoden alkuun jopa 4,0 prosentin kasvulukuja.

OP:n talousasiantuntijat ovat pitäytyneet hieman maltillisimmissa lukemissa. Viimeisimmän talousennusteen mukaan Suomen talous elpyy kuluvana vuonna 3,6 prosentin ja ensi vuonna 3,0 prosentin vauhdilla. Vuonna 2023 talouskasvu jää jo selvästi heikommaksi eli 1,4 prosentin tasolle.

Lähikuukausina talouden kasvuvauhti on ripeintä 15 vuoteen, mutta OP:n pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan sen edessä ei saisi nyt sokaistua.

– Käytännössä nyt vain oikaistaan koronakriisin aiheuttamat kolhut ja palataan sen jälkeen takaisin tutulle talousraiteelle, hän tiivistää.

Nopeat syövät hitaat markkinaosuuksissa

Tulevaisuudennäkymät ovat kirkastuneet rokotusten edistymisen ja koronapandemian laantumisen myötä myös monissa pk-yrityksissä. Poikkeuksena ovat toki koronarajoituksista edelleen kärsivät matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alat.

– Pk-yritysten kannalta tilanne näyttää kaiken kaikkiaan varsin hyvältä. Lähivuosille on luvassa alkuspurtin jälkeen kohtuullisen tasaista, mutta toki nykyistä vaisumpaa talouskasvua. Lisäksi monessa kotitaloudessa on jäänyt korona-aikaan rahaa säästöön, ja on mielenkiintoista nähdä, mihin ne jatkossa suunnataan. Yksi veikkaus on, että asuntojen ja remonttitarvikkeiden sijaan ne kulutetaan muun muassa palveluihin ja matkustamiseen, Heiskanen arvioi.

Nyt kannattaa tosiaan olla aktiivinen. Etenkin vientimarkkinoilla monet eurooppalaiset kilpailijat ovat olleet liikkeellä jo kesästä lähtien.

Turhan odottelun aika onkin kokeneen ekonomistin mukaan yrityksissä nyt ohi. Koronan jälkeinen kasvusykäys on jo käynnissä, ja se tarkoittaa, että nopeat syövät hitaat niin markkinaosuuksissa, uusien asiakkaiden hankinnassa kuin osaavan työvoiman haalimisessa.

Heiskanen vertaakin tilannetta kesäiseen perjantai-iltapäivään vilkkaalla valtatiellä. Kaikki ryntäävät sinne työpäivän jälkeen yhtä aikaa ja hakevat kiivaasti paikkaansa autojonossa. 

– Nyt kannattaa tosiaan olla aktiivinen. Etenkin vientimarkkinoilla monet eurooppalaiset kilpailijat ovat olleet liikkeellä jo kesästä lähtien. Matalien korkojen ja elvyttävän talouspolitiikan ansiosta aika on otollinen myös investoinneille. Se olisi myös kansantaloudellisesti tervetullutta, mutta toki näissä päätöksissä yritykset ovat itse parhaita asiantuntijoita.

Palvelualat ovat uuden edessä

Toimialoista korona on kolhinut rankimmin matkailu- ja ravintola-alaa. Pahin näyttäisi sielläkin olevan jo ohitse, mutta kovempaa maata jalkojen alle on luvassa vasta sitten, kun viimeisetkin koronarajoitukset on purettu.

Vaikka epidemian taituttua on odotettavissa melkoinen kysyntäpiikki, toimialan lähitulevaisuus askarruttaa myös Heiskasta.

– Uuden kasvun edessä on edelleen monia kysymysmerkkejä. Niistä suurin on työvoimapula, josta kärsitään etenkin ravintoloissa. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin alalla aiemmin työskennelleitä osaajia saadaan houkuteltua takaisin, hän pohtii.

Saman haasteen edessä ollaan toki monissa muissakin yrityksissä, joissa on jouduttu korona-aikana lomautuksiin tai irtisanomisiin. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa tapahtuma-ala, jonka liiketoiminta on ollut synkimpinä koronakuukausina täysin pysähdyksissä.

– Jos palvelualan yrityksissä pitäisi johonkin asiaan nyt varautua, niin nimenomaan riittäviin työvoimaresursseihin ja osaamiseen. Teollisuuden ja tuotannon puolella on työvoiman lisäksi huolehdittava siitä, että varastoissa on riittävästi osia ja komponentteja tulevaa kysyntää ja kasvua varten, Heiskanen tiivistää.

Autamme löytämään parhaiten sopivan rahoituksen yrityksesi tarpeisiin. Tutustu rahoitusratkaisuihimme‍. 

Lue myös:

OP:n pääekonomisti: inflaation näkymä on maltillinen‍