Yhdysvalloissa inflaatio oli yli 5 prosenttia elokuussa 2021. Inflaatio on tällä erää huipulla, mutta siihen on vaikuttanut muun muassa varsin matala vertailutaso sekä tilapäistekijät, kuten käytettyjen autojen hinnat, jotka ovat nousseet peräti 45 prosenttia. Euroopassa inflaatio on maltillinen ja pyörii lähiaikoina 2 prosentin vauhdissa.

– Suomessa ei parin vuoden tähtäimellä päästä edes euroalueen  pariin prosenttiin. Erityiseen huoleen ei ole aihetta. Näkymä on edelleen maltillinen, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.

Inflaation kiihtyminen euroalueella johtuu pitkälti energian kallistumisesta syvimmän koronakriisin aikaisista lukemista.

Heiskanen arvioi, että syksyn aikana inflaatio tulee pysymään EU:ssa 2 prosentin päällä. Viime vuonna laskettiin tilapäisesti arvonlisäveroa ja sekin vaikuttaa kehitykseen. Ensi vuoden aikana odotetaan, että inflaatio laskee jo alle 2 prosentin EU-alueella, kuten todennäköisesti Suomessakin.

Sitkeä vai tilapäinen inflaatio?

Monenlainen julkinen keskustelu inflaatiosta on lähtenyt liikkeelle Yhdysvalloista, missä inflaation muutos on ollut radikaalimpi. Inflaatio merkitsee rahan ostovoiman heikkenemistä, rahan reaalisen arvon laskua.

– Inflaatioon liittyy kysymyksiä, kuinka sitkeä se on ja onko se pidempiaikainen. Markkinat eli talouselämässä myyjät ja ostajat näkevät sen tällä hetkellä tilapäisenä, Heiskanen huomauttaa.

Vakaa inflaatio ei ole ongelma, vaikka se olisi hieman korkeampikin.

Jos inflaatio olisi voimakkaampaa mitä odotetaan, se vaikuttaisi eri tavoin esimerkiksi säästäjiin ja sijoittajiin. Esimerkkinä voidaan käyttää asuntovelkaista kotitaloutta.

–  Inflaatio nostaa ajan myötä korkoja, tähän velallinen voi suojautua esimerkiksi korkokatolla. Sijoittaja voi miettiä, onko inflaatio korkeampaa, jolloin se vaikuttaisi sijoituksiin ja se on otettava sijoituksissa huomioon. Yritykset puolestaan joutuvat miettimään, miten omat myyntihinnat kehittyvät. Jos inflaatio osoittautuisi pitemmäksi, se voisi merkitä palkkakustannusten nousua.

Vakaa inflaatio ei ole ongelma

Jos inflaatio kiihtyisi, korot nousisivat. Markkinat näkevät voimakkaan kehityksen tilapäisenä.

– Tilanne on kiinni korkopolitiikasta. Jos inflaatio osoittautuisi pitkäaikaisemmaksi, olisi nostettava korkoa, Heiskanen huomauttaa.

Asuntovelalliselle asia on kaksipiippuinen juttu. Asunnon arvo ja palkat voivat nousta, mutta niin voivat pankkikorotkin.

Nyt korot ovat maltillisia – tällaiset arviot koskevat pikemminkin perspektiiviä, jossa ollaan isommassa muutoksessa.

Voidaanko sanoa, että jotkut hyötyvät, jotkut häviävät?

– Vakaa inflaatio ei ole ongelma, vaikka se olisi hieman korkeampikin. Kaikki voivat sopeutua siihen, kun hinnat ja palkat ovat samassa vauhdissa. Mutta äkilliset vaihtelut inflaatiossa merkitsevät, että on voittajia ja häviäjiä. Riippuu siitä, hyötyykö hintojen noususta vai nousevatko omatkin kustannukset. Jos on sijoittanut kiinteään omaisuuteen, jonka arvo nousee, voi inflaatiosta hyötyä.

EKP pyrkii pitämään inflaation alle 2 prosentissa

Euroopan keskuspankin ( EKP) tarkoituksena on varmistaa, että inflaatio pysyy vakaana ja ennustettavana. Keskipitkällä aikavälillä EKP pyrkii pitämään inflaatiovauhdin alle 2 prosentissa.

Inflaatiolla on oma kiertokulkunsa. Vuosi taaksepäin puhuttiin deflaatiosta eli hintojen ja palkkojen laskusta.

– Nyt ollaan päinvastaisessa tilanteessa kuin vuosi sitten. Euroopan keskuspankki ylläpitää hintavakautta. Jos inflaatio pääsee pahaksi, kiristetään myös julkista taloutta, Heiskanen arvioi.

Koronakriisin jälkeisen talouden toipuminen tarvitsee vakautta. Julkisella taloudella on keinoja hidastaa inflaatiota, jos se olisi karkaamassa korkeaan kasvuun.

Suomessa oli 1970- ja 1990-luvuilla huomattavan korkeat inflaatiot, jotka lähtivät liikkeelle öljykriisistä. Tavallisen ihmisen näkökulmasta on ennenaikaista pohtia suurten inflaatioiden merkitystä. Markkinat eivät ole peloissaan sellaisista muutoksista.

– Seuraamme taloutta tarkkaan, missä mennään ja laadimme erilaisia skenaarioita siitä, millaisia mahdollisuuksia on eri tilanteissa. Näkymä on edelleen maltillinen, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen painottaa.

Lue myös:

Mitä inflaatio tarkoittaa ja mistä se johtuu?‍

Artikkeli on julkaistu 15.9.20212022 ja sitä on päivitetty 27.9.2022, lisäämällä linkitys.