Eurassa sijaitseva Mäkitalon Farmi on tehnyt kaalin osalta yhteistyötä Rekolan kasvinviljelytilan kanssa jo pitkään. Tilat jakavat muun muassa koneita.

– Näimme aikoinaan, ettei molempien ole mitään järkeä ostaa omia, kun yhdelläkin koneella keritään molempien tilojen hommat tekemään, kertoo Mäkitalon Farmin isäntä Esa Mäkitalo.

Kahden talven ajan tilat ovat hoitaneet myös kaalin pakkaamisen yhteistyöllä.

– Tiloilta tulee työvoimaa tarpeen mukaan. Hyvin saamme joustoa, kun kummallakin on ympärivuotista työvoimaa.

Mäkitalon Farmi viljelee 30 hehtaarin alalla kaalia, ja toimintaan kuuluu myös alkuvuonna toimintansa aloittanut 150-paikkainen nautakasvattamo. Nautojen myötä kaalin pakkauksesta tuleva kaalinkuorimisjäte on saanut uuden käyttäjäkunnan.

– Käytämme kaalinpakkaamolla syntyvän kaalin kuorintajätteen nautojen ravinnoksi. Ne syövät sen hyvin mielellään, eikä sitä tarvitse ajaa minnekään muualle.

Naudat ovat tuoneet myös uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyölle.

– Ostamme Rekolan tilalta viljaa. Myös siitä on puhuttu, että he voisivat laittaa nurmea, jota me saisimme käyttöön. Me toimittaisimme heille puolestaan lantaa.

Yhteistyö vie kumpaakin eteenpäin

Mäkitalon Farmilla on yhteistyötä myös muiden tilojen kanssa.

– Meillä on ollut hyvin arvokasta yhteistyötä kymmenisen vuotta Euran suunnalla, eli 15 kilometrin päästä tilaltamme. Olemme saaneet vuokrata viljanviljelijöiltä isoja lohkoja vihannesviljelyyn. Se tuo heille viljelykiertoa, ja meille on todella tärkeää, että saamme puhdasta maata, jossa vihanneksia ei ole viljelty.

Yhteistyö on tiloille myös keino pärjätä vaikeina aikoina. Esimerkiksi kesän kuivuus näkyy jo Mäkitalon Farmilla.

– Kaalin osalta ei näytä kovin pahalta. Kaikki on saatu sadetettua. Nurmi- ja viljasadosta on varmaan ainakin kolmasosa menetetty. Kuivuus on koetellut todella kovasti. Elinehto on se, että olemme saaneet Eurasta jokivarresta peltoja vuokrattua ja ne sadetettua. Ilman niitä kesä olisi täysi katastrofi.

Tilan omat viljat menevät korsirehuksi ja viljaa on tarkoitus ostaa naapuritiloilta. Ne ovat myös tarjonneet apua, jotta naudoille saadaan rehua tulevaksi vuodeksi.

– Olemme saaneet tehdä naapureiden kesantopeltoja rehuksi. Niitä on myös meille tarjottukin, mikä on todella hienoa, Mäkitalo kertoo.

Hän arvioi, että tulevina vuosina tilan on tarkoitus lisätä yhteistyötä entisestään lähitilojen kanssa viljan ostamisen osalta.

Ei pelkkää taloudellista hyötyä

Esa Mäkitalo on huomannut, että vuosikymmenten aikana tilojen välinen yhteistyö on selvästi lisääntynyt. Tilakokojen kasvaessa ja sukupolvenvaihdosten myötä tilojen välinen yhteistyö ja vuoropuhelu ovat tulleet entistä luontevammiksi.

Taloudellinen intressi on yksi kehitystä selittävä tekijä. Se ei kuitenkaan ole kaikki, mitä yhteistyöstä saa. Myös tuki ja ongelmanratkaisu auttavat arjessa eteenpäin.

– Ajatustenvaihto muiden viljelijöiden kanssa on myös tärkeää. Kun on samoja kasveja, voi jutella, mitä ongelmia on ollut ja miten niitä on ratkaissut. Se on lähes päivittäistä rehellistä kanssakäymistä ja arvokasta tietoa. Ihan avoimesti puhutaan niistä arjen asioista, ei kaunistella, eikä liioitella. Se on iso etu.

Mäkitalo kehottaakin miettimään oman naapurin kanssa, voisiko yhteistyö tuoda taloudellista tai muunlaista hyötyä.

– Ei meitä maanviljelijöitä liikaa hetken päästä ole. Turha meidän on kilpailla joka asiasta. Koetetaan löytää niitä kustannussäästöjä avoimin mielin keskustelemalla. Eikä se ole yksinomaan se taloudellinen hyöty vaan se, että kun yksinään puurtaa, on mukava välillä kilauttaa kaverille. Se auttaa jaksamaan.

Joustavuus yhteistyön pohjana

Esa Mäkitalo kertoo, että hyvin toimiva yhteistyö vaatii joustavuutta. Aina kaikki ei mene niin kuin itse haluaisi.

– Jos lähtee yhteistyöhön tuntemattomien kanssa, silloin kannattaa hyvin tarkkaan sopia asiat ja etukäteen miettiä niitä. Ylipäätään se yhteistyö vaatii joustavuutta molemmilta. On miellettävä se niin, että jossain kohtaa tässä saattaa olla minulle hetkellinen pieni haitta tai tappio, mutta jossain kohtaa saan sen takaisin.

Esimerkiksi koneiden käyttöä on Mäkitalon ja Rekolan tiloilla porrastettu: toinen tekee työt aamupäivällä ja toinen iltapäivällä. Jaettavia kuluja ei tule, kun niitä ajetaan oman traktorin perässä.

– Henkilökuntapuolella meillä on niin, että kumpikin maksaa omien työntekijöidensä palkat. Jossain kohtaa vuotta tarkistamme, onko jompikumpi velkaa toiselle.

Tutustu OPn maatalousyrittäjän palveluihin‍.