Varainsiirtoverosta vapautus vaikuttaa – maatilojen osakeyhtiöittämiset ovat kolminkertaistuneet
Lisää aiheesta
Osakeyhtiöitetyt maatilat vapautuivat varainsiirtoverosta vuonna 2017. Miljoonan euron kiinteän omaisuuden maatilalle varainsiirtoverosta vapautus merkitsee 40 000 euron hyötyä.
Kun vuosina 2015–2017 osakeyhtiömuotoisia maatiloja syntyi noin 20 kappaletta vuodessa, on tahti vuodesta 2018 eteenpäin kolminkertaistunut. Viimeisen kahden vuoden aikana maatilojen yhtiöittämisiä on tehty vuosittain noin 80 kappaletta.
ProAgria on kerännyt vuosittain Maaseutuvirastolta ja vuodesta 2019 alkaen Ruokavirastolta tiedot maataloustukia hakeneista osakeyhtiömuotoisista maatiloista.
Vuoden 2019 aikana näitä osakeyhtiöitä on kaiken kaikkiaan 947 kappaletta. Määrällisesti eniten osakeyhtiöitä on lypsykarjataloudessa ja viljanviljelyssä.
Jopa 40 000 euron verohyöty
Aiemmin yhtiön maatilan yhtiöittämiseen liittyi neljän prosentin varainsiirtovero. Tilat joutuivat maksamaan sen tilan siirtoarvosta eli osakeyhtiöön siirrettävästä omaisuuden arvosta.
Käytännössä yhtiön tuli maksaa neljä prosenttia varainsiirtoveroa sille luovutetusta kiinteästä omaisuudesta, johon lasketaan pellot, metsät ja maatalousrakennukset.
Tästä toimintatavasta luovuttiin vuoden 2017 alusta.
– Osakeyhtiöitä muodostavat erityisesti suurten tilojen maatalousyrittäjät, joille varainsiirtoverosta vapautus merkitsee tuntuvia verohyötyjä. Esimerkiksi miljoonan euron kiinteän omaisuuden maatilalle varainsiirtoverosta vapautus merkitsee jo 40 000 euron hyötyä, sanoo ProAgrian yritysasiantuntija Juhani Paavilainen.
Paavilaisen mukaan uusi käytäntö on tasapuolisempi kaikkien maatilojen näkökulmasta.
Aiemmin sukupolvenvaihdokseen liittyvän korkotukilainan saaneiden maatilojen oli mahdollisuus saada osalle kiinteistöistä varainsiirtoverovapaus.
– Nyt varainsiirtoverosta vapautus koskee kaikkia maatiloja, joissa luovutus tehdään tuloverolain 24 pykälän mukaisesta toimintamuodon muutoksesta osakeyhtiömuotoon, Paavilainen sanoo.
Pykälä koskee siis kaikkia maatalousyrityksiä, jotka muuttavat yritysmuotoaan osakeyhtiöksi.
Nautakarjavyöhykkeellä yhtiöitetään nyt aktiivisimmin
Paavilaisen mukaan nyt yhtiöittämisaalto on voimakkainta maamme nautakarjavyöhykkeellä, joka on keskittynyt Suomen keskiosaan.
Kun yhtiöittämistietoja alettiin kerätä 2010-luvun alusta, eteni osakeyhtiöittäminen ripeimmin Etelä- ja Lounais-Suomen sekä Pohjanmaan sika- ja siipikarjatiloilla sekä viljelijätiloilla.
– Nautakarjatilojen koon kasvu näkyy yhtiöittämisaallossa. Kyseessä on usein suuria lypsykarjatiloja, joilla on vähintään 70 lypsylehmää ja joiden keskikikoko on noin 140–200 lehmää, Paavilainen sanoo.
Maatalousyrittämisen uusi sukupolvi
Paavilainen arvioi, että kiinnostus yhtiöittämiseen viestii myös maatalousyrittämisen ammattimaistumisesta. Tilojen isänniksi on tullut nuoria, uuden sukupolven maatalousyrittäjiä, joilla on hyvä koulutus. Modernit maajussit asennoituvat maatalouteen yritystoimintana perinteisen perhemaatalouden sijasta.
Yrityksen kannattavuutta seurataan tarkasti tuloslaskelmien, taseen ja tilinpäätöslukujen valossa ja niiden pohjalta tehdään kehityssuunnitelmia tulevaisuuteen.
Useilla yhtiöitetyillä maatiloilla on myös palkattua työvoimaa.
– Maatiloista on tullut organisaatioita, joilla on selkeä työnjako. Niitä johdetaan ja kehitetään jatkuvasti, Paavilainen sanoo.
Läpinäkyvyys lisää rahoittajien kiinnostusta
Myös yritystoiminnan läpinäkyvyyden kannalta maatilojen yhtiöittäminen on myönteinen asia.
Jos maatila hakee ulkopuolista rahoitusta, on pankkien tai muiden rahoittajien selkeämpää arvioida, miten yhtiöitetyn maatilan taloudelliset edellytykset täyttyvät. Silloin tuloslaskelman kannattavuuden lisäksi taseessa on yksityiskohtaiset tiedot esimerkiksi maatilan omaisuudesta, kassavirrasta, myyntisaamisista tai ostoveloista.
– Osakeyhtiön taseesta löytyvät kaikki tarvittavat tiedot. Perinteisen maatilan tilinpäätöksestä ei näy esimerkiksi sitä, miten paljon maatilalla on maa- ja eläinomaisuutta tai miten paljon maksamattomia ostovelkoja maatilalla saattaa olla, Paavilainen perustelee.
Vain kolmannes yhtiöittämissuunnitelmista etenee
ProAgrialle tulee vuosittain runsaasti kyselyjä maatilojen yhtiöittämisten suhteen. ProAgria tekee maatiloille yhtiöittämissuunnitelmia, joista vain kolmannes etenee yhdistymisprosessiin asti.
– Kaksi kolmasosaa yhtiöittämissuunnitelmista on sellaisia, joissa suositeltavan yhtiöittämisen kaikki tunnusmerkit eivät täyty.
Jos yrittäjillä ei ole merkittäviä palkkatuloja, maataloudesta tulisi saada normaaleilla poistoilla pysyvästi yli 50 000 euroa verotettavia tuloja yrittäjää kohden vuodessa, jotta osakeyhtiömuodossa olisi mahdollista saada merkittäviä veroetuja.
Myös suuri velkamäärä suhteessa maatilan omaisuuteen saattaa estää yhtiöittämissuunnitelmat.
– Maatilat ovat käytännössä hyvin erilaisia. Jokainen tapaus tulee selvittää erikseen, Paavilainen sanoo.