Haastattelimme Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Heli Koskea, Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufvaa ja Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Kari Roosea ja kysyimme heiltä, minkä trendien kehitystä poikkeusvuosi kiihdytti.

1. Resilienssin merkitys korostuu

Ennustamattomia asioita tapahtuu tulevaisuudessakin, onpa kyse sääilmiöistä, pandemioista tai geopoliittisista selkkauksista. Resilienssi on silloin tarpeen: yritysten pitää olla nykyistä muutoskykyisempiä ja varautua paremmin kriiseihin. Varautumissuunnitelmia päivitetään urakalla, sillä kriiseissäkin pitää pystyä toimimaan ja niistä täytyy palautua mahdollisimman nopeasti. Alihankintaketjut suunnitellaan entistä tarkemmin ja varmistetaan, että kriisin sattuessa toiminta ei halvaannu kokonaan. Globalisaatio jatkuu sähköisissä palveluissa, mutta tuotannollisessa toiminnassa globalisaatiosta siirrytään ainakin pieni askel kohti lokalisaatiota.

Kansalliseen huoltovarmuuteen kiinnitetään enemmän huomiota erityisesti elintarvikkeiden, lääkintätarvikkeiden ja energian osalta. Huolestuttavaa on, että protektionismi saattaa lisääntyä ja vapaakauppa vähentyä. Tällaisia piirteitä on nähtävissä USA:n ja Kiinan valtataistelun lisäksi muun muassa Saksan ja Ranskan Euroopan unionia koskevissa poliittisissa linjauksissa.

2. Kestävä kehitys nopeutuu

Ekologinen kestävyyskriisi ei ole kadonnut koronan seurauksena, vaikka matkustaminen ja kulutus vähenivät. Kestävään kehitykseen tähtäävät toimet nopeutuvat, sillä koronaelvytysrahoja suunnataan kestävää kehitystä tukeviin hankkeisiin ja toimialoille. Yleinen talousajattelu muuttuu ja siinä huomioidaan aikaisempaa painavammin ilmastopäästöjen vähentäminen tai luonnon monimuotoisuuden lisääminen.

Kiertotalous korostuu, sillä se tarjoaa sekä kestävämmän että sopeutumiskykyisemmän toimintamallin. Kun tuotteita käytetään pidempään ja materiaalit kiertävät paikallisesti, emme ole niin riippuvaisia globaaleista tuotantoketjuista. Lähipalveluiden ja käsityöläisyyden arvostus nousee.

3. Digitalisaation vauhti kiihtyy

Ihmisten linnoittautuminen kotiin sai yritykset pohtimaan, kuinka kuluttajia palvellaan kotiovelle. Verkkokauppojen myynti pomppasi ja uusia palveluntarjoajia tuli markkinoille. Suomalaiset yritykset ovat laahanneet verkkomyynnissä muiden maiden perässä. Nyt verkkokaupan tärkeys ymmärrettiin yhdessä päivässä.

Suomalaiset viranomaiset ovat olleet digitalisaatiossa kehityksen kärjessä, edellä monia yrityksiä. Monet julkiset toimijat, kuten Ilmatieteen laitos, ovat avanneet dataansa muiden käyttöön, mikä edistää kaupallisten innovaatioiden syntymistä. Avoimen datan määrä lisääntyy jatkuvasti. Viranomaiset määräävät julkisia ja yksityisiä toimijoita avaamaan dataansa, mikä edistää tietoteknisiä innovaatioita ja katalysoi uutta liiketoimintaa.

4. Teknojättien asema vahvistuu

Nopean digitalisaation nurja puoli on datajättien, kuten Amazonin, Applen ja Facebookin, vallan kasvaminen. Pienempien toimijoiden on entistä vaikeampaa päästä markkinoille ja toimia siellä kannattavasti. Reilu datatalous korostuu ja isojen yritysten valtaa aletaankin kahlita sääntelyllä. Viranomaiset tiukentavat myös alustatalousyritysten sääntelyä, jotta yrittäjiksi pakotettujen alihankkijoiden ihmisarvoinen asema turvataan.

Kymmenen vuotta sitten maailman arvokkain yhtiö oli Exxon Mobil. Nyt kärkisijoilla ovat datajättiläiset Applen johdolla. Maailman kymmenestä arvokkaimmasta yrityksestä seitsemän toiminta perustuu datan hyödyntämiseen ja tuotteiden ja palveluiden myyntiin verkossa. Digitalisoitumisen seurauksena yritysten aineettoman arvon merkitys kasvaa.

Yhteiskunta siirtyy yhä enemmän palveluiden suuntaan. Aineelliseen tuotantoon perustuvat teollisuusyritykset muuttavat strategiaansa. Konkreettisen tuotteen ympärille rakennetaan palveluita, jolloin itse tuotteen merkitys pienenee. Asiakkaalle myydään hyötyä, ei tuotetta. Yritykset, jotka eivät ymmärrä sähköistymisen arvoa eivätkä osaa sitä hyödyntää, putoavat kehityksen kelkasta.

Kaupan murros kiihtyy, sillä valmistajat alkavat myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille ohi vähittäiskaupan.

5. Matkustaminen vähenee – pysyvästi

Arki-, liike- ja lomamatkustamisen määrä on romahtanut. Lomamatkailu vilkastunee koronan voittamisen jälkeen nopeasti. Liikematkustaminen jää sen sijaan huomattavasti aikaisempaa vähäisemmäksi. Yritysjohto on huomannut, että sähköiset kokoukset, koulutukset, neuvottelut ja myynti säästävät työntekijöiden aikaa ja yrityksen rahaa. Työntekijätkin ovat tyytyväisempiä, sillä ainainen matkustaminen kuluttaa.

Etätöitä tehdään jatkossa enemmän kuin aikaisemmin. Ihmisten ajankäyttö tehostuu työssä ja vapaa-ajalla, kun työmatkaliikkuminen vähenee. Ihmisten hyvinvointi paranee. Kun työn tekemisen paikat hajaantuvat, nopeutuvat myös internetyhteydet.

Turvaa työntekijäsi etätyövakuutuksella ja yrityksesi kybervakuutuksella.

Olemme tukenasi yrittämisen kaikissa vaiheissa – ota yhteyttä!