Suurimmat koronan vaikutukset näkyvät tällä hetkellä tiloilla, jotka tarvitsevat kausityövoimaa. Vielä on epäselvää, saadaanko kesäksi Suomeen ulkomailta riittävästi kokeneita kausityöntekijöitä. Toisaalta kotimaisia työntekijöitä voi vallitsevan tilanteen takia olla helpompi löytää, mutta jos kokemusta maataloustöistä ei ole, kouluttaminen tehtäviin vaatii resursseja.

Maaseudun yrittäjät ja työnhakijat kohtaavat esimerkiksi töitäsuomesta.fi-nettisivustolla. Toiset omista töistään lomautetut ovat myös ottaneet itse yhteyden tiloihin ja tarjoutuneet töihin. Myös maatalousalan opiskelijoita on palkattu, sillä kausityöntekijöitä Suomessa tarvitaan jopa 16 000.

Mieti varahenkilö valmiiksi

Monia mietityttää myös se, jos itse sairastuu. Kuka kantaa silloin vastuun tilasta ja eläimistä?

– Hyvä on olla varahenkilö, kuten perheenjäsen tai naapuri, joka osaa tehdä navetta- tai peltotyöt, jos itse sairastuu eikä saa lomittajaa, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -projektin vetäjä Pirjo Ristola sanoo.

Nimetyn varahenkilön tai perheenjäsenen perehdytys ja kirjalliset ohjeet tilan töistä ja niiden tekemisestä on hyvä olla. Valtakirjat pankki- ja lomitusasioista sekä muista tilanhoidon kannalta tärkeistä asioista sekä yhteystietolista henkilöistä, kuten tilalla käytetyistä putki- ja sähkömiehistä, on sekin tarpeellinen.

Hae apua

Jos tuntuu, ettei selviydy yksin, apua kannattaa hakea mieluummin aikaisin kuin myöhään. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -projekti ja MTK-liittojen hyvinvointihankkeet tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista apua silloin, kun henkiset voimavarat tai taloudelliset resurssit ovat koetuksella. Alan stressaavuus ei johdu vain suuresta työmäärästä, vaan myös maatalouden tämän hetkisistä kannattavuushaasteista, ja koronapandemia luo vielä omat paineensa. Osa tiloista menestyy, mutta osalla on haasteita, jotka ajan kuluessa voivat johtaa uupumiseen ja muihin ongelmiin.

Apua saa, kun ottaa yhteyttä projekti- tai hanketyöntekijään joko puhelimitse tai sähköpostilla. Yhteyttä kannattaa ottaa pienissäkin asioissa ja varhaisessa vaiheessa, eikä kannata jäädä odottamaan, että tilanne pahenee.

Projektityöntekijä auttaa viljelijää löytämään selviytymiskeinoja ja tarvittaessa ohjaa muun avun piiriin. Korona-aikana asioita hoidetaan pääasiassa etäyhteyksillä, ja tilakäyntejä tehdään vain poikkeustapauksissa. Projektista on mahdollista hakea 500 euron arvoista ostopalvelusitoumusta esimerkiksi terapiaan tai työnohjaukseen.

– Tilaa katsotaan kokonaisvaltaisesti, eikä vain tuijoteta jäävuoren huipuksi noussutta ongelmaa. Joka tapauksessa viljelijän ei tarvitse miettiä yksin, miten selvitä tilanteesta, vaan hän saa apua, Ristola toteaa.

Suunnittele ja priorisoi

Poikkeustila voi lisätä työn määrää ja kiirettä, joka voi olla tapaturmariski. Itsensä johtaminen nyt ja muutenkin on tärkeää.

– Työt kannattaa asettaa tärkeys- ja kiirejärjestykseen. Priorisointi ja suunnittelu on kaiken a ja o, mutta keskustelua ja vuorovaikutusta ei saa unohtaa. Niiden tärkeys korostuu vielä enemmän silloin, kun on ulkopuolelta palkattua ja ehkä kokematontakin työvoimaa.

Usein maatilayrittäjän työ koostuu kiirehuipuista, ja erityisesti keväällä ja kesällä voi joutua painamaan pitkää päivää. Viikkokalenterista ja vuosikellon tekemisestä voi olla apua. Maksuttoman excel-pohjaisen vuosikellon, johon voi kirjata valmiiksi vuosittain toistuvat tapahtumat, löytää Työtehoseuran nettisivuilta.

Tauota ja palaudu

Maanviljelijäyrittäjän työpäivän pituus voi vaihdella rajustikin. Kiirehuippujen aikaan tehdään hyvin pitkää päivää. Kiireestä huolimatta on tärkeää tauottaa työntekoa.

Työpäivän aikainen kuormitus nimittäin voi olla niin kovaa, etteivät yöunet – edes laadukkaat sellaiset – välttämättä riitä palauttamaan elimistöä tarpeeksi, vaan tarvitaan muitakin taukoja, varsinkin, jos koronatilanne aiheuttaa lisästressiä.

Työterveyslaitoksen mukaan työstä palautuminen tarkoittaa sitä, että antaa aivojen, kehon ja mielen irrottautua ja elpyä työstä. Riittävä palautuminen auttaa jaksamaan myös kiireisiä jaksoja ja antaa henkisiä eväitä koronan kaltaisiin poikkeustilanteisiin.

– Jokainen uupuu, jos elämä on pelkkää työntekoa. Kiirehuippujen jälkeen arkeen pitäisi mahduttaa myös asioita, joista nauttii ja joista saa erilaista virikettä kuin työnteosta.