Viime syksynä sai alkunsa osuuskunta ViljaTavastia, joka aikoo tuoda muutoksen kotimaisille viljamarkkinoille.

Osuuskunnan isä, viljelijä Arto Laine arvioi, että Suomessa hinnat viljatonnia kohden ovat noin 20–30 euroa pienemmät kuin Keski-Euroopassa. Tämän eron kaventamiseen osuuskunta pyrkii etsimään ratkaisuja.

– Olen ollut viljanviljelijä parikymmentä vuotta ja seurannut viljakaupan toimintaa. Alkoi kypsyä ajatus siitä, että jotain on tehtävä. Hinnat tuntuvat laahaavan Keski-Eurooppaa jäljessä. Mietimme, että viljelijälähtöinen toiminta voisi olla paikallaan, Laine kertoo.

Pohjana osuuskunnalle toimi MTK Häme, jossa Laine oli mukana. Sitä kautta hän sai ajatukselle vastakaikua sekä verkostoja, ja osuuskunta alkoi saada muodon.

Alueellisuus näkyy yhä sen nimessä, mutta Hämeestä toimintaa on tarkoitus laajentaa muuallekin Suomeen. Nykyään osuuskuntaan kuuluu noin 300 jäsentä.

Laineesta nopeasti kasvanut jäsenkunta kuvastaa sitä, että osuuskuntamuotoiselle, jäsenten etua ajavalle toimijalle on ollut kysyntää.

Keskimäärin jäsenillä on viljelyssä olevaa peltoa noin 125 hehtaaria. Reilu viisi prosenttia tiloista on yli 250 hehtaarin kokoisia.

Sähköistä toimintaa

ViljaTavastian toimintaidea on, että sitä pyörittävät viljelijät. Osuuskunta toi heille mahdollisuuden tehdä viljakauppaa eri tavalla kuin aiemmin. Toiminta on lähtenyt rakentumaan viljelijöiden omien kokemusten pohjalta.

Nopeus, suora yhteys viljelijöihin ja vähäinen byrokratia ovat osa sen toimintaa. Tästä hyvä esimerkki on osuuskunnan toimitusjohtajan Eero Koveron lausahdus.

– Itse olen viljelijä viljelijöiden joukossa. Vierastan tällaisia toimitusjohtajanimityksiä. Olen se henkilö, joka pyörittää toimintaa.

Oman viljatilan ohella hän auttaa toisia viljelijöitä saamaan sadot myyntiin ja tekee hintatarjouksia.

– Meillä on hyvin suoraviivainen toimintatapa. Tarjottava hinta on jokin tietty, eikä siitä tingitä. Toiminta ei ole tällaista basaarityylistä, että aloitetaan jostain hinnasta ja päädytään johonkin.

Osuuskunnan toiminta on täysin sähköistä, mikä tuo mahdollisuuden toteuttaa nopeitakin kauppoja. Yhteydenpito viljelijöihin hoituu sähköpostilla, ja sen avulla he saavat tietoa esimerkiksi hinnoista.

Myös jäsenhaku hoituu verkossa. Jäseneksi haluava täyttää osuuskunnan verkkosivuilla hakulomakkeen. Hallitus hyväksyy hakemukset parin viikon välein.

– Elinikäinen osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu sata euroa. Jos haluaa erota, 300 euroa saa takaisin. Kauttamme ei ole pakko myydä, vaan osuuskunta tuo yhden markkinointikanavan lisää, Kovero kertoo.

Viljelijä voi siis myydä satoa muita kanavia pitkin, eikä hän sitoudu toimittamaan koko satoa yhdelle toimijalle.

Osuuskuntatoimintaa varten he ovat rakentaneet Extranetin, johon viljelijä käy arvioimassa tulevan sadon. Näiden tietojen perusteella Kovero yhdistää satoja ja asiakkaita.

​

ViljaTavastian Eero Kovero on viljelijä ja osuuskunnan toimitusjohtaja.

Avoimuutta hintakisaan

Viime keväänä osuuskunnan kautta kulki 8–9 miljoonaa viljakiloa. Sen asiakkaina on pääosin kotimaisia toimijoita.

Laine arvelee, että osuuskunta tekee vielä kotimaisesta viljakaupasta aiempaa avoimemman.

– Voisin kuvitella, että kun teemme hintatarjouksen jäsenille, tieto tahtoo levitä melko laajalle ja myös kilpailijoille. Hekin reagoivat hintatarjoukseemme ja pyrkivät ehkä tekemään paremman tarjouksen. Viljelijöiden edunvalvonnan kannalta se on positiivinen asia.

ViljaTavastialle on kuitenkin riskin paikka, jos viljelijät eivät sitoudu sen toimintaan.

– Koetamme korostaa viljelijöille sitä, että viljakauppa on pitkäjänteistä, eikä yksittäisten tarjousten perässä kannata juosta, Laine sanoo.

Hyvä hinta ja toimiva palvelu ovat hänen mukaansa sitouttamisessa tärkeitä tekijöitä. Se vaatii myös jatkuvaa viljamarkkinoiden tunnustelua.

Vienti purkaa ylituotantoa

Osuuskunnan tavoitteena on tulevina vuosina purkaa Suomeen syntynyttä keskeisten viljojen ylituotantoa, mikä heijastuu viljan hintaan. Varastoja voidaan purkaa viennin avulla.

– Nykyiset toimijat eivät ole kiinnostuneet purkamaan tilannetta. Meillä on pidemmän ajan tähtäimessä osallistua vientikauppaan, jotta saamme tervehdytettyä kotimaan tilannetta, Laine kertoo.

Tällä hetkellä osuuskunta on suunnannut katseensa Viroon, jonne se on jo myynyt kotimaista viljaa. Mahdollista on laajentaa vientiä myös muihin maihin jo ensi vuoden aikana.

Tulevaisuuden suunnitelmat Kovero tiivistää seuraavasti.

– Tavoitteena on saada kotimaassa jalansijaa kaikkien toimijoiden kanssa ja rauhallisesti rakentaa vientiä uusille markkina-alueille ja luoda kestäviä asiakassuhteita.