Yritysten vuosisuunnitelmien keskeisimmät ongelmat liittyvät tavoitteiden asettamiseen, toteaa ratkaisutoimisto Seedin toimitusjohtaja, sarjayrittäjä Marko Parkkinen. Hänen mukaansa tavoitteet perustuvat liian usein pelkästään aiempiin toteutumiin eivätkä uusien mahdollisuuksien tunnistamiseen.

– Liian alhainen tavoite saavutetaan juuri ja juuri, mutta se ei motivoi. Liian korkea latistaa jo ennen yrittämistä.

Parkkinen haluaa auttaa yrityksiä pohtimaan, miten vuosisuunnitelman suunnittelua kannattaisi miettiä uusista näkökulmista. Toimiva vuosisuunnitelma virittää yrityksen liiketoiminnan kasvuun ja tukee pitkän linjan strategiaa.

– Ilman kasvua ei synny kannattavuutta, lukuun ottamatta ammatinharjoittajia, kuten monia käsityöläisiä. Yritys, joka ei kasva, taantuu ja on pian saneerauksen kohde, Parkkinen muistuttaa.

Hän listaa yrityksille kahdeksan vuosisuunnittelun kulmakiveä, jotka on hyvä käydä läpi.

Mikä on liiketoiminnan rytmi?

Usein vuosisuunnitelma laaditaan seuraavalle 12 kuukaudelle ja kasvuun laitetaan pari prosenttia lisää edellisvuodesta.

– Onko 12 kuukauden rytmi yrityksesi kannalta oikea? Huomioiko se kausivaihtelut, olisiko tavoitteet parempi asettaa vaikka 18 kuukaudelle? Parkkinen kysyy.

Hänen mukaansa liian monen yrityksen vuosisuunnittelu elää agraaritalouden rytmissä, jossa sato saatiin kaksi kertaa vuodessa. Onko asiat todella pakko saada valmiiksi ennen juhannusta ja ennen joulua?

Tee tavoiteluotaus

Tulevan vuoden tavoitteiden määrittelemiseksi on keskeistä kerätä liiketoiminnan kannalta kriittinen data. Hyvän yrityksen vuosisuunnittelu perustuu esimerkiksi asiakkaista, potentiaalisista asiakkaista, henkilöstöstä ja taloudesta kerättyyn tietoon.

Kun tarvittava tieto on koossa, kannattaa tehdä tavoiteluotaus.

– Tavoiteluotaus on leikkiä, jossa erilaiset tavoitteet paljastavat yrityksen herkkyydet ja riskit. Entä jos tuplaisimme kasvutavoitteet? Millaisia toimintoja tai riskienhallintaa se edellyttäisi yritykseltä?

Välitavoitteilla syntyy enemmän valmista

Vuosisuunnitelma purkaa yrityksen tavoitteet toiminnaksi. Se myös toimii ohjenuorana sille, miten toiminnalla saavutetaan välitavoitteita.

Mitä tarkemmin vuositavoitteet voi pilkkoa osiksi, sen tehokkaammin yritys toimii. Lisäämällä välitavoitteiden määrää syntyy enemmän valmista, Parkkinen toteaa.

Valitse oikeat taistelut

Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaista keskittyä niihin toimiin, joilla tavoitteet varmimmin saavutetaan.

– Mitkä ovat ne taistelut vuodelle 2020, jotka ovat yrityksesi kasvun kannalta tärkeintä voittaa? Millä asiakkuuksilla kasvu saavutetaan todennäköisimmin? Yrityksen liiketoiminta on asiakkailta tulevien tulojen ja yrityksen sisäisten kulujen erotus, Parkkinen muistuttaa.

Ole hereillä, tartu hetkeen

Vuosisuunnitelmaan ei kannata hirttäytyä liikaa. On hyvä tunnistaa markkinoilta myös yllättävät, odottamattomat mahdollisuudet. Trendejä seuraamalla voi syntyä arvaamattomia positiivisia irtiottoja kasvulle.

Myös yllättävät muutokset yrityksen sisällä voivat aiheuttaa tarvetta arvioida vuosisuunnitelman tavoitteita uudelleen. Entä jos avainhenkilöt vaihtuvat, tai markkinoille tulee uusia haastajia? Ovatko tavoitteet edelleen realistisia?

Vuosisuunnitelma on oppimisprosessi

Liian usein yritykset eivät mittaa riittävän aktiivisesti vuosisuunnitelman toteutuneita tuloksia ja tee yhteenvetoa kuluneesta vuodesta. Silloin ne eivät myöskään opi kokemuksista tulevaa ajatellen.

Parhaimmassa tapauksessa huolellisesti laadittu vuosisuunnitelma toimii koko organisaation oppimisprosessina. Yritys kasvaa organisaationa, jonka henkilöstö on aidosti sitoutunut tavoitteisiin ja ymmärtää oman vastuunsa niiden saavuttamisessa.

Tueksi ulkopuolisia asiantuntijoita?

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen vuosisuunnittelun tukena on perusteltua silloin, kun halutaan tuoreita ajatuksia sisältöjen tai prosessien kehittämiseen.

– Vaikka yrityksen vuosisuunnitelma tulisi osata tehdä omin voimin, voi ulkopuolinen sparraaja auttaa tunnistamaan tavoitteiden riskejä tai muita toiminnan kipupisteitä.

Sisäinen markkinointi ratkaisee

Johtoryhmän suunnittelemat tavoitteet toteutuvat harvoin, elleivät työntekijät sitoudu niihin ja koe niitä omikseen. Siksi tavoitteiden sisäinen markkinointi on psykologisesti erittäin ratkaisevaa.

Riittävän kunnianhimoinen tavoite on uskottava ja saavutettavissa, mutta vaatii ponnisteluja. Liian kunnianhimoinen tavoite on epäuskottava ja lannistaa. Jos tavoitteen rima jää liian matalaksi, ei sekään innosta toimintaan.

– Tavoiteluotaus itsessään auttaa sitoutumaan tavoitteisiin eli yhdessä suunnittelu ja tekeminen on parasta markkinointia, Parkkinen summaa.

Oletpa aloitteleva tai kokenut yrittäjä, OP:lta löydät ratkaisut yrityksesi liiketoimintaan‍. Haluamme tukea yrityksesi toimintaa kaikissa tilanteissa.