Miksi kukaan yrittäjä haluaisi altistaa oman, hartaasti ja rakkaudella rakennetun yrityksen byrokratialle ja muiden määräyksille? Tältä tuntui vuonna 2016 Helsingin pörssiin listautuneen rakennusalan yhtiö Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehdosta, kun ajatus listautumisesta ensimmäisen kerran nousi esiin vuonna 2013.

– Yksityisyrittäjälle henkinen kynnys itsenäisyyden ja itsemäärämisoikeuden myymiseen on aika kova. Siltä se minusta tuntui, kun asiaa alettiin työstää ensimmäisen kerran, hän muistelee.

Lehto Groupilla on vuosikymmenten perinteet rakennusalan liiketoiminnassa. Hannu Lehto oli pyörittänyt omaa yritystään Rakennusliike Lehtoa jo vuosia, kun tuli tunne, että voisi saavuttaa enemmän, kun yhdistäisi voimansa muutaman muun kanssa.

– Kolmen muun yrittäjän kanssa laitettiin yhdessä konserni pystyyn vuonna 2008. Ajatus oli, että neljän hengen voimin teemme enemmän kuin yksinämme: kasvua, tuotekehitystä, kauppaa.

Tuolloin ei pörssiin listautuminen vielä käynyt kenenkään mielessä. Koko yrityksen pystyyn saaminenkin oli haastavaa.

– Siihen aikaan alkoi pankkikriisi ja sitä seurannut taantuma. Perustamamme uusi yritys osti rakennusliike Lehdon, ja sitä varten tarvittiin pankista lainaa. Vielä 2007 näytti hyvältä rahoituksen suhteen, mutta 2008 alkoi mennä huonommin ja yksi pankki vetäytyikin rahoituksesta.

Ei vielä valmis pörssiin

Loppuvuodesta 2008 rahoitus kuitenkin järjestyi ja Päätoimija-niminen konserni perustettiin.

– Kasvua tuli ja kauppa kävi. Kului muutama vuosi ja teimme muutaman pienen yritysoston. Pankit alkoivat sanoa, että olemme riskiyhtiö. Kasvoimme kuulemma liian nopeasti tämän toimialan yritykseksi, ja riskinä oli käyttöpääoman riittävyys.

Niinpä yhtiön täytyi alkaa miettiä keinoja turvata järkevä kasvu ja pienentää siihen liittyviä riskejä.

– Vanha konstihan on hakea kasvurahoitusta pörssistä.

2013 yhtiössä alettiin miettiä listautumista tosissaan. Hankittiin listautumiskumppanit, hallitukseen kutsuttiin henkilö, jolla on kokemusta pörssistä. Istuttiin palavereissa juristien ja pankkiirien kanssa.

– Mitä enemmän niissä palavereissa istuin, sitä huonompi olo minulle tuli. Tuntui, ettei yhtiömme ole vielä valmis. Meillä oli moni asia sisäisesti sekaisin, ja matka pörssiyhtiöksi tuntui siinä kohtaa hyvin pitkältä. Olimme aika erilainen yritys kuin nykyään.

Vuoden 2014 alussa yhtiössä päätettiin ottaa listautumisen suhteen aikalisä ja laittaa ”omia nurkkia kuntoon”.

– Vuodesta tuli hyvä. Laitettiin kuntoon asioita, joiden listautumista valmisteltaessa huomasimme olevan tekemättä. Saimme sisäisesti yhtiötä kehitettyä: tuli struktuuria yrittäjämäiseen hörhellykseen. Yrittäjinä meille jokaiselle oli tärkeää saada itse päättää, miten asiat teemme. Monoja piti saada enemmän samaan suuntaan.

Uusi yritys

2015 keväällä tehtiin päätös, että listautuminen voidaan aloittaa. Kehitystyö jatkui: kuntoon laitettiin järjestelmät projektien seurannalle ja taloushallinnolle. Monen yhtiön konsernissa brändi oli sekava, joten sitäkin muokattiin.

– Yhden brändin rakentaminen oli kaikille henkisesti kova juttu, sillä yrityskaupan mukana tulleiden tytäryhtiöiden omat nimet häivytettiin. Vaikka toinen puoli päätä sanoi, että tässä on järkeä, niin tunnepuoli pani kaikilla vastaan.

Syntyi nykyinen Lehto Group.

– Kun perustimme Päätoimija-konsernin, ajatus oli, että liiketoiminta on tytäryhtiöissä ja konserni on holding-tyyppinen yhtiö, joka kerää voitot. Sillä ei ollut edes henkilökuntaa. 2015 kuitenkin huomattiin, että on järkevämpää tehdä yhdessä saman nimen alla.

Hannu Lehdon mukaan listautuminen oli ennen kaikkea oppimis- ja kehittymisprosessi.

– Minulle se oli yrittämisen korkeakoulu. Oppimispolku, jossa yhtiö laittoi asioita kuntoon. Kun on julkinen yhtiö, on vastuussa kaikille osakkeenomistajille, kun aiemmin oli vain itselleen.

Rikastuminen ei itseisarvo

Konkreettisesti listautuminen vaikutti esimerkiksi viestintään: siihen, mitä on mahdollisuus kertoa ulospäin ja missä vaiheessa.

– Pitää olla kieli keskellä suuta. Meillä oli ollut hyvin avoin kulttuuri aiemmin, olimme höpisseet paljon keskeneräisistäkin asioita. Isoimpia läksyjä on ollut, että on pidettävä pienempää suuta.

Myös raportointia on pitänyt kehittää ja sen on oltava läpinäkyvämpää. Listautuminen on Hannu Lehdon mukaan tuonut paljon positiivista.

– Kun pääsimme listalle, olemme kokeneet, että uskottavuutemme rakentajana ja toimijana parani merkittävästi. Nyt pääsemme keskusteluihin eri tavalla mukaan. Tottakai operaatio toi myös julkisuutta ja lisäsi tunnettuutta. Ja rahoitustilanne parani huomattavasti.

Listautumisen tavoite, kasvurahoituksen saaminen, toteutui vuonna 2016.

– Jokainen päivä on silti uusi, koko ajan pitää kehittyä. Ei tässä valmista tule koskaan, Hannu Lehto sanoo.

– Itselleni ei vaurastuminen ole mikään itseisarvo. Tunnen aitoa paloa rakentamiseen, toimialan uudistamiseen ja uusien tuotteiden luomiseen. Se on isompi tehtävä, kuin tienata iso tukku rahaa. Tätä hommaa tehdään rakkaudesta lajiin ja aion olla mukana niin kauan kuin mono nousee.

Lehto antaa neuvon muille yrittäjille, jotka pohtivat pörssiin listautumista:

– Oman liiketoiminnan pitää olla kunnossa. Keskity tekemään hyvää bisnestä, listautumalla ei voi rikastua, jos ei ole pohja kunnossa. Itse ajattelen pörssiin menemistä keinona saada varoja siihen, että omasta jutusta voi tehdä monin verroin hienomman.

Lue myös: Kotipizzan matka pörssiin oli opettavainen - taustalla oikein aistitut trendit ja toimiva strategia

OP tarjoaa useita ratkaisuja omistaja-arvon kasvattamiseen. Tutustu OPn palveluihin‍ ja ole yhteydessä.