Ei halvempi vaan parempi. Sellainen jäätelö, jonka ainesosaluettelo on lyhyt. Luomu.

Nämä ajatukset nousivat esiin, kun toisensa pitkään tunteneet kokki Jyrki Sukula, valokuvaaja Horst Neumann ja mainostoimistoyrittäjä Erkki Mikola keskustelivat kotimaisesta jäätelötarjonnasta – sekä jäätelöstä, joka markkinoilta vielä puuttuu.

– Kaupasta ei löytynyt niin hyvää jäätelöä kuin olisimme halunneet, tiivistää Horst Neumann.

Niinpä he päättivät valmistaa sitä itselleen. Jäätelö vakuutti myös muut sitä maistaneet, ja pian kolmikolta kysyttiin, mikseivät he toisi tätä jäätelöä markkinoille.

Tämä kysymys jäi heidän mieleensä. Pienen kypsyttelyn jälkeen he päättivät toteuttaa visionsa. Brändi-idea, tuotteen nimi, pakkauksen ulkonäkö ja päätös luomusta syntyivät nopeasti. Seuraavaksi tarvittiin sopiva luomumaidon tuottaja.

– Kyselimme vinkkejä kontakteiltamme ja tutuiltamme. Kaikkien sormet alkoivat osoittaa samaan suuntaan Vennan tilalle.

Luomu yhdisti

Keväällä 2014 Horst Neumann lähti vierailemaan Turussa sijaitsevalla tilalla. Nopeasti selvisi, että kolmikon ja Vennan luomutilaa pyörittävän Suomisen perheen ajatusmaailmat kohtasivat. Innostus luomusta toi heidät yhteen.

Tila on valmistanut luomumaitoa reilun parinkymmenen vuoden ajan. Tilalla luomu näkyy siten, että lehmät syövät luomuruokaa. Niillä on enemmän tilaa liikkua, eikä viljelyssä käytetä keinolannoitteita tai torjunta-aineita, kertoo tilan Olli Suominen.

Luomumaitotila oli jo miettinyt ennen tätä keskustelua maidon jatkojalostamista. Perheen veljekset Olli ja Samuli Suominen lähtivät osakkaiksi jäätelönvalmistukseen.

Olli (vas.) ja Samuli Suominen innostuivat luomujäätelöstä ja lähtivät osakkaiksi Suomisen Maitoon.

Vuonna 2014 kaikki tarvittava oli kasassa, ja he perustivat Suomisen Maito Oy -nimisen yrityksen.

– Ajattelimme, että jonain päivänä saatamme tehdä muitakin tuotteita. Firman nimi oli mahdollisuus kertoa lisää yrityksen alkuperästä ja arvoista, Neumann kertoo.

Suomisen Maidossa näkyy niin kotimaisuus, tuotteen pääraaka-aine kuin luomumaitoa tuottavien osakkaiden sukunimi.

Seuraava askel oli etsiä valmiit elintarvikehyväksytyt tilat. Ne löytyivät Aurasta, jonne oli jäänyt tyhjilleen Sisu-pastillitehdas.

Kuluttajat luovat trendit

Luomujäätelöissä maistuvat muun muassa kotimaiset marjat ja männynneulaset. Mansikat tulevat lähitilalta, mustikat ja puolukat Lapista. Raaka-aineita yhdistää laadun lisäksi se, että niiden alkuperä on tarkasti tiedossa.

Kuluneet vuodet ovat opettaneet kuuntelemaan asiakkaita herkällä korvalla. Nykyään tuotevalikoimaan kuuluu myös kauramaidosta valmistettuja vegaanijäätelöitä. Ne saivat alkunsa kuluttajien tarpeesta.

– Suurin suuntaus alalla on, että ihmiset vaihtavat bulkista laatujäätelöön. Ehkä tietoisuus tehotuotannon nurjasta puolesta on kasvanut, Olli Suominen arvioi.

Koko tiimi osallistuu tuotekehittelyyn. Kaikki kokeiltavat maut eivät suinkaan etene lopulliseen valmistukseen. Suominen arvioi, että noin joka viides tai kymmenes maku läpäisee makutestit ja täyttää kriteerit. Kun myyntiin tulevan uuden maun ensimmäinen erä valmistuu, on hetki juhlallinen. Nyt makuja on yhteensä 13.

Myös palkinnot ovat tuoneet perustajille varmuutta siitä, että he ovat oikealla tiellä. Jymy valittiin Malmön luomumessuilla vuoden 2015 parhaaksi uudeksi luomubrändiksi, ja samalla Jymy lakritsijäätelö palkittiin vuoden parhaana pohjoismaisena uutena luomutuotteena.

Jäätelö, joka lähti lentoon

Jymy on kolmessa vuodessa tullut tunnetuksi kotimaan päämarkkinoilla. Neumann kertoo, että jo alusta pitäen osakkaat ovat miettineet kasvua ja kansainvälistymistä. He varmistivat, ettei Jymy-nimi tarkoita vierailla kielillä mitään negatiivista. Jäätelötehdas päätettiin perustaa tilaan, jossa on kasvun varaa.

– Kun tämä oli karkkitehdas, täällä oli sata työntekijää. Nyt meillä on tuotannossa viisi vakituista työntekijää. Tuotantoa voi siis moninkertaistaa, Olli Suominen kertoo.

Jäätelöä valmistuu siellä noin neljännesmiljoona litraa vuodessa.

Jymy on aloittanut toimitusjohtajansa Neumannin johdolla kansainvälistymisen. Vuodesta 2016 sitä on tarjottu muun muassa Finnairin kaukolennoilla.

– Löysimme lentoliikenteessä yhden kansainvälistymistavan. Jymyjä on saatavilla myös Kroatiassa Dubrovnikin lentokentällä ja tarjolla parin muun lentoyhtiön asiakkaille.

Lentoliikennealan myynti tuo jäätelöntuottajille näkyvyyttä ja tasaisen ympärivuotisen kysynnän. Myös Saksassa on jo myynnissä yrityksen tuotteita. Pian niitä saa myös Japanista. Niiden lisäksi kansainvälinen ravintola-ala on osoittanut kiinnostuksen merkkejä.

Tulevan viiden vuoden aikana yritys aikoo nostaa liikevaihtonsa viiteen miljoonaan euroon ja kasvaa Suomessa sekä ulkomailla. Tähän tavoitteeseen Jymy pyrkii muun muassa OPn joukkorahoituskampanjalla.

– Tavoitteena on tuoda lisää uusia kiinnostavia makuja. Vienti on siinä mielessä motivoiva asia, että siten saamme vietyä suomalaista työtä ja puhdasta sekä laadukasta ruokaa maailmalle, Olli Suominen sanoo.

OP Joukkorahoituksen ensimmäinen rahoituskierros on parhaillaan käynnissä. Tutustu kohdeyritykseen ja sijoitusmahdollisuuksiin tarkemmin osoitteessa op-joukkorahoitus.fi‍. Voit myös käydä katsomassa 21.9. pidetyn webinaarin tallenteen‍, jossa Kaarlo Luostarinen OPlta kertoo joukkorahoituksesta ja Jymyn tarinaa valottavat Jyrki Sukula ja Olli Suominen.

OP toimii OP Joukkorahoituspalvelussa välittäjänä. OP ei tarjoa palvelussa sijoitusneuvontaa tai anna rahoitusta hakevaan yritykseen liittyviä suosituksia.