Keväinen eristyksen aika loi verkkokaupoille valtavan kysyntäpiikin, mikä lisäsi esimerkiksi ruokaostosten määrää verkossa. Monet yritykset ovat perustaneet omia verkkokauppojaan saadakseen tuotteensa paremmin kuluttajien ulottuville.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi arvioi, että viimeistään koronapandemia on pakottanut yritykset uudistumaan ja miettimään toimintatapojaan uusiksi. Monet yritykset ovat tehneet todellisen digiloikan ja alkaneet ketteröittää osaamistaan, palveluitaan ja toimintaansa uusien haasteiden edessä.

Taloudeltaan terveiden yritysten kannattaakin nyt tarttua tilaisuuteen ja investoida tulevaisuuden kasvuun – esimerkiksi juuri verkkokauppaan ja verkkoteknologiaan.

Haastajat ahmivat markkinaa myös koronakriisin aikana

– Digitaalisille palveluille, tietoturvalle tai uuden sukupolven tietoverkoille syntyy yhä enemmän kysyntää, ja niihin kannattaa nyt investoida. Etätyöskentelyn lisääntyminen edellyttää lisää kaistaa, jotta laadukas ja tehokas virtuaalinen työskentely on mahdollista, Romakkaniemi sanoo.

Lisääntyvä etätyöskentely luo mahdollisuuden myös koulutus- ja konsultointipalveluja tarjoaville yrityksille. Siirtyminen työpaikoilta etätyöhön edellyttää yritysten toimintakulttuurin uudistamista, jonka läpiviennissä ulkopuoliset valmentajat voivat sparrata ja antaa tukea osaamisellaan.

Romakkaniemi uskoo myös esimerkiksi erilaisten kotiinkuljetuspalvelujen kysynnän lisääntyvän.

– Esimerkiksi Wolt kuljettaa koteihin ja työpaikoille ruokaa, mutta yhtä hyvin tarve toimittaa myös muita tuotteita yleistyy. Miksi ihmiset tilaisivat verkkokaupasta tavaraa, joka toimitetaan perille parin vuorokauden kuluttua, jos se olisi mahdollista saada muutamassa tunnissa kotiin tuotuna?

Hän arvioi, että perinteisen vähittäiskaupan uusi kasvu voikin syntyä ns. viimeisen mailin kuljetusten ympärille. Sähköisen kaupankäynnin ja logistiikan suurimpia haasteita on, miten tilattu tuote saadaan kustannustehokkaimmin ja varmimmin toimitettua vastaanottajalle.

Yritysten kannattaa nyt ylipäätään miettiä, mikä omassa liiketoiminnassa on tuottavaa, mistä voisi luopua tai mistä hakea uutta kasvua nykyisen liiketoiminnan tueksi.

Yritysten investointihalut pakkasen puolella

Yritysten investointihalukkuus on kuitenkin tällä hetkellä jäissä. Puolet kesällä kauppakamareiden kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi koronakriisin vähentäneen yritysten investointikykyä. Reilu viidesosa näistä yrityksistä kertoo investointien vähentyneen jopa 75–100 prosenttia ajasta ennen koronapandemian puhkeamista.

– Tulos on huolestuttava, sillä iso osa kauppakamareiden jäsenyrityksistä on joutunut laittamaan investoinnit jäihin koronakriisin takia. Tämä tarkoittaa sitä, että paljon työtä ja työpaikkoja on jäänyt syntymättä, Romakkaniemi sanoo.

Loppuvuoden investointien suhteen yrityksillä on kuitenkin orastavaa toiveikkuutta – joskin kysely oli tehty ennen koronapandemian toista aaltoa.

Yksityiset investoinnit nostavat Suomen talouskuopasta

Romakkaniemen mukaan Suomi saadaan koronan aiheuttamasta talouskuopasta ylös ennen kaikkea yksityisillä investoinneilla. Tämä ei kuitenkaan ole hänen mielestään mitenkään itsestään selvä asia päättäjille, jotka korostavat julkisten investointien merkitystä talouden elvyttäjänä.

– Julkiset investoinnit osaamiseen, infraan ja digitalisaatioon ovat tärkeitä tekijöitä tuottavuuden näkökulmasta, mutta ne ainoastaan mahdollistavat yhteiskunnan tuottavuuskasvun. Vasta yksityiset investoinnit realisoivat tämän potentiaalin.

– Jos julkisia investointeja on paljon, mutta verotus ja sääntely heikentävät yksityisiä investointeja, heitetään itse asiassa valtava määrä julkista rahaa ja potentiaalia hukkaan, Romakkaniemi muistuttaa.

Suomi tarvitsee yksityisiä investointeja

Hallituksen budjettiriihen käynnistyttyä Keskuskauppakamari on julkaissut omat ratkaisunsa kasvun, työllisyyden ja osaamisen edistämiseen. Työtä ja hyvinvointia -ohjelmassa on listattu useita eri keinoja, miten voitaisiin varmistaa yritysten mahdollisuus kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja sekä parantaa investointihalukkuutta Suomeen.

– Nyt on oikea aika päästä eroon kankeista, kasvua hidastavista rakenteista. Suomi tarvitsee ennen kaikkea yksityisiä investointeja ja niitä voidaan vauhdittaa sujuvoittamalla kaavoitusta ja luvitusta. Jälleenrakennuksen aikana ei ole varaa jättää suuria investointeja odottamaan pitkiä kaavoitus- ja valitusprosesseja, Romakkaniemi toteaa.

Yksityisten investointien lisäksi tarvitaan rohkeutta luopua vanhoista malleista, jotka ovat vahingollisia Suomen kilpailukyvylle. Esimerkiksi merenkulun väylämaksut, jotka lisäävät vientiyritysten logistisia kustannuksia. Keskuskauppakamari ehdottaa myös uutta rahoitusmallia tieliikenteen infraan, sekä liikennesektorin avaamista kilpailulle.

– Yritysten hallinnollista taakkaa olisi puolestaan hyvä keventää esimerkiksi sujuvoittamalla osakeyhtiönlain säännöksiä ja vapauttamalla mikroyritykset tilintarkastusvelvollisuuksista.

​

Rahoitusvaihtoehdoistamme löydät ratkaisun yrityksesi erilaisiin investointeihin. Lue lisää.‍