Jos terveys sallii, kuusikymppinen yrittäjä Eeva-Liisa Ylälahti ei aio jäädä eläkkeelle.

Ensimmäisen yrityksensä Ylälahti perusti lähes 50-vuotiaana ja pari vuotta sitten hän perusti uuden start up -yrityksen poikansa perheen kanssa. Nyt start up -yrityksiä on jo kaksi, eikä hän koe olevansa lainkaan liian iäkäs työelämään.

– En näe eläkkeelle jäämisessä järkeä niin kauan kun olen terve ja motivoitunut tekemään työtä. Nykyihmisen elämä on muuttunut paljon niistä ajoista, jolloin eläkelait on säädetty. Sitähän voi olla eläkeiässä vielä toinen puoli elämää jäljellä. Itse en edes huomannut, että olen niin vanha, että voin alkaa nostaa eläkettä.

Ylälahti esittää asiansa niin innokkaasti, että häntä on helppo uskoa. Työuransa markkinatutkimuksen ja median kanssa tehnyt Ylälahti vetää tällä hetkellä yhteiskunnallista palvelumuotoilua tarjoavaa Wahwa Research & Insightia ja on hallituksen puheenjohtajana luotsaamassa start up -yritys Mesenseitä.

Wahwa tutkii muun muassa vapaaehtoistyön vaikuttavuutta, ja se on tuottanut applikaation mentoroinnin työvälineeksi. Samat aihealueet vetävät Ylälahtea puoleensa myös vapaa-ajalla.

Tosin Ylälahti ei ole koskaan halunnut vetää tarkkaa viivaa töiden ja vapaa-ajan välille. Työnteko on hänelle elämäntapa.

– Nautin töistäni, mutta osaan myös tarvittaessa vetää piuhat irti. Toisaalta työnteko on niin jännittävää, etten voi jäädä sohvalle istuskelemaan.

Ikä tuo vapauksia

Työn mielekkyys on yksi syy siihen, miksi Ylälahti ei haikaile eläkepäiviä. Työnteko pitää kiinni ajassa ja antaa enemmän kuin ottaa. Syy löytyy osin asenteesta, osin yrittäjyydestä.

– En voi kuvitella, että voisin enää olla jonkun toisen palveluksessa. Voin tehdä töitä juuri silloin kun siltä tuntuu. Olen ottanut vapauksia, sillä ikääntyessä ihmisen täytyy saada elää laveammin, jos siihen kerran on mahdollisuus.

Laveampi elämä tarkoittaa Ylälahdelle paitsi joustavampia työpäiviä, myös vapaapäiviä lastenlasten kanssa, matkustelua ja vapaaehtoistyön tekemistä.

– Esimerkiksi huomenna ehdin tehdä vain pari tuntia töitä, koska pidän lastenlasteni kanssa kulttuuripäivän. Haen toisen koulusta ja toisen päiväkodista, ja käymme yhdessä katsomassa taidenäyttelyn HAMissa.

Välillä työpäivät venyvät yhtä pitkiksi kuin ennenkin. Silloin Ylälahti puurtaa jopa kymmentuntisia päiviä. Perheyritys onneksi joustaa, jos työteko alkaa tuntua liian hektiseltä.

– Saan sanoa, jos en jaksa. Tosin tämän vapauden haluaisin suoda kaikenikäisille. Monissa yrityksissä eletään edelleen kahdeksan ja neljän välillä, vaikka joustavampi työelämä parantaisi huomattavasti myös nuorempien työntekijöiden elämänlaatua.

Kokemuksesta on etua

Ylälahti uskoo, että työn tekeminen ja eläkkeelle jääminen muuttuu tulevaisuudessa. Esimerkiksi eläkeiän korottamista hän pitää ongelmallisena, kun jo viisikymppisiä pidetään usein liian vanhoina työelämään.

– Luin Oxfordin yliopiston tutkimuksesta, että jopa 40 prosenttia nykyisistä työtehtävistä on kadonnut vuoteen 2030 mennessä. Luulen, että vapaaehtoistyöllä tulee olemaan entistä suurempi rooli, jotta ihmiset voivat kokea itsensä tarpeellisiksi. Yhteiskunnallisia rakenteita kannattaisi muuttaa jo ennen kuin on pakko.

Ylälahdelle ikä ei koskaan ole ollut taakka.

– Kukaan ei ole toistaiseksi kysynyt, miksi vieläkin pyöritän firmaa. Päinvastoin, tuntuu että kokemusta arvostetaan. Koska omat lapseni ovat jo aikuisia, minulla on ihan uudenlaista energiaa ja paljon aiempaa enemmän aikaa niin töissä kuin muillakin elämänalueilla.

Iäkkäämpänä ei silti tarvitse jaksaa tehdä kaikkea ihan niin kuin ennen.

– Olin juuri Slushissa ja huomasin, että en enää jaksanut lähteä jatkojen jatkoille pitkän päivän jälkeen. Vielä kymmenen vuotta sitten en missään nimessä olisi kieltäytynyt kutsusta hyviin bileisiin, Ylälahti nauraa.