Opintojen ohessa yrittäjäksi ryhtyminen on hyvä vaihtoehto silloin, kun uutta ammattitaitoaan haluaa alkaa hyödyntää työelämässä, mutta sopivaa oman alan työpaikkaa ei ole saatavilla. Yrittäjyys voi olla opiskelijalle jopa palkkatyötä kannattavampaa. Esimerkiksi projektiluontoisten kesätöiden laskutus sujuu usein näppärimmin y-tunnuksella.

Mikä yritysmuoto sopii opiskelijalle?

Aluksi on hyvä pohtia, onko kyseessä elinkeinotoiminta vai tulonhankkimistoiminta.

– Elinkeinotoiminta on laajamittaisempaa ja pidempiaikaista. Jos palveluntarjontaa on tarkoitus jatkaa kauemmin, opiskelija voi aloittaa yritystoiminnan esimerkiksi yksityisenä elinkeinoharjoittajana eli toiminimenä, kertoo Verohallinnon johtava veroasiantuntija Teppo Noopila.

Tulonhankkimistoiminnasta on kyse silloin, kun toiminta on kertaluontoisempaa, eikä jatkosta ole varmuutta. Tällöin opiskelija ei ilmoittaudu elinkeinonharjoittajaksi ja pitää itse kirjaa tuloista ja menoista. Tulonhankkimistoiminnasta kertynyt tulo ilmoitetaan verotukseen nettotulona. Jos toiminta on niin pienimuotoista, että se katsotaan harrastustoiminnaksi, huomioidaan tulot verotuksessa samoin kuin palkansaajalla eli bruttotuloina.

Päätoimisen opiskelun ohella yrittäjyys on usein sivutoimista, eivätkä tulot ole kovin suuria. Noopilan mukaan tällöin on yksinkertaisinta toimia toiminimellä, jonka perustamiseksi riittää ilmoitus yritystietojärjestelmään.

– Yritystoiminnan aloitus toiminimellä on vaivatonta, koska siihen ei liity turhaa byrokratiaa yhtiön pyörittämisestä. Jos toiminta myöhemmin kasvaa, voi yritysmuodon vaihtaa esimerkiksi osakeyhtiöksi.

Jos taas jo yrityksen alkuaskelilla on selvää, että toiminta tulee olemaan suurempaa ja vaatii investointeja ja henkilöstön palkkaamista, on järkevää aloittaa yhtiömuotoisesti esimerkiksi osakeyhtiönä.

Osakeyhtiön lisäksi avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö sopivat tilanteeseen, jossa opiskelijatoverit haluavat perustaa yrityksen yhdessä. Huomioitavaa on se, että jos osakeyhtiön varoja jaetaan osakkaille muutoin kuin palkkana, on menettely erilainen kuin henkilöyhtiössä.

Tutustu artikkeliimme, jossa on esitelty erilaiset yhtiömuodot‍.

Tutustu toiminimen vakuutuksiin!‍

Kuinka yrittäjyys vaikuttaa opintorahaan ja asumistukeen?

Opiskelija voi hyötyä yrittäjyydestä. Jos opiskelijalla syntyy elinkeinonharjoittamisessa vähennyskelpoisia tulonhankkimiskustannuksia, on hänellä järkevää olla y-tunnus, sillä opintotuen tulorajoihin vaikuttaa liiketoiminnan lopullinen tulos.

– Se tarkoittaa sitä, että elinkeinotoiminnan tuloista voidaan vähentää tulonhankkimisesta syntyneet menot, esimerkiksi tietokoneen ja puhelimen hankintakulut. Tätä mahdollisuutta ei ole palkansaajilla, sanoo Kelan vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen.

Opintotuen tulovalvonta tehdään verotustietojen perusteella. Jos vuositulot ylittävät tukikuukausien perusteella määräytyvän vuositulorajan, opiskelijalta peritään takaisin opintorahaa. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, ettei vuosituloraja ylity.

Jos opintotuen saaja on epävarma siitä, onko määrätty tulo tuloverolain mukaista veronalaista ansio- tai pääomatuloa, hän voi kysyä asiaa Verohallinnon asiakaspalvelusta.

Entä mitä yrittäjän tuloja huomioidaan asumistukea myönnettäessä?

– Jos opiskelija toimii opintojen ohella yrittäjänä, hänelle otetaan asumistukea myönnettäessä huomioon opintoraha ja lisäksi yritystoiminnasta saadut tulot, kertoo Kelan etuuspalvelujen lakiyksikön suunnittelija Mirja Peltonen.

Yleisessä asumistuessa yrittäjän tulona käytetään YEL-vakuutuksen‍ perusteena olevaa työtuloa. Jos yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta, mutta hän saa starttirahaa, tulona otetaan huomioon starttiraha. Muissa tilanteissa voidaan käyttää yrittäjän omaa arviota tulevasta tulosta.

Yritystoiminnasta saaduista tuloista vähennetään ansiotulovähennyksenä 300 euroa kuukaudessa.

Kevytyrittäjyys sopii opiskelijalle

Kevytyrittäjyys on helppo tapa aloittaa yrittäminen, koska silloin ei tarvitse olla aiempaa tietoa yrittäjyydestä. Kevytyrittäjyys-termillä viitataan paitsi OP Kevytyrittäjyys -palveluun‍, jossa henkilö saa y-tunnuksen, myös erilaisiin laskutuspalveluihin, joissa laskuttava henkilö ei ole virallisesti yrittäjä.

– OP Kevytyrittäjä -palvelusta löytyy kaikki verkkopankkitunnuksilla rekisteröitymällä. Ei tarvitse tutkia, kuinka perustan y-tunnuksen tai miten kirjanpito hoituu, sanoo OP:n hankejohtaja Markus Sarja.

OP Kevytyrittäjänä opiskelija saa verohyötyjä, koska hänellä on oma y-tunnus. Esimerkiksi jos yrittäjä laskuttaa arvonlisäverottomana 10 000 euroa vuodessa, hän saa pitää kaiken itsellään, kun taas esimerkiksi laskutuspalvelun kautta laskutettaessa arvonlisävero pitää maksaa verottajalle.

Yrittäjyyteen liittyy muitakin verohelpotuksia, kuten viiden prosentin yrittäjävähennys ja arvonlisäveron alarajahuojennus. Myös liiketoiminnan hankintojen, kuten tietokoneen ja puhelimen, kulut voi vähentää verotuksessa.

OP Kevytyrittäjiä on monilla aloilla laidasta laitaan.

– Se riittää, että on omaa osaamista, jonka voi myydä jollekin. Erityisesti sivutoimiset yrittäjät tulevat meille, mutta palvelu sopii myös päätoimisille yrittäjille.

OP on yrittäjyyden mahdollistaja. OP Kevytyrittäjä‍ -chatissa voit milloin tahansa kysyä apua yrittäjyyteen liittyen. Palvelusta löytyy myös puhelinnumero, jossa autamme yrittäjyyden alkuun.