Pelkästään viime vuonna vakuutusyhtiöt korvasivat noin 36 000 murtovahinkoa Suomessa. Vahingonkorvauksiin kului noin 30 miljoonaa euroa. OPn riskipäällikkö Kai Huurre sanoo, että luvuissa ovat mukana niin yksityishenkilöiden kuin yritysten kokemat vahingot.

Viime vuonna poliisille ilmoitettiin liikehuoneistoihin tehtyjä murtoja yli 3 300 kappaletta.

Yritysmurtojen huippuvuonna 1991 ilmoituksia tehtiin noin 25 000. Huomattavasti pudonneet ilmoitusmäärät eivät Huurteen mukaan tarkoita, etteikö pientäkin yritystä tulisi suojata murroilta ja ilkivallalta.

‒ Jokaisen pk-yrittäjän täytyy tiedostaa olemassa olevat riskit. Hyvä valaistus, peitetyt ikkunat, oikeanlainen lukitus ja vaadittavien suojeluohjeiden noudattaminen ennaltaehkäisevät vahinkoja, Huurre painottaa.

Suojeluohjeet ovat toimialakohtaisia, ja tasoja on kolme erilaista. Omalla toimialalla noudatettavia murtosuojeluohjeita voi tiedustella vakuutusyhtiöstä. Ohjeet määrittävät sen tason, mitä kunkin yrityksen tulisi ainakin noudattaa.

Korvaustilanteessa vakuutusyhtiö tarkistaa, toteutuuko kohteessa toimialalta vaadittu murtosuojelutaso ja onko vaadittuja suojeluohjeita noudatettu. Jos ohjeita on laiminlyöty tai niistä löytyy puutteita, se voi vähentää mahdollista korvausta.

Jos yrittäjä haluaa varmistaa oman liiketilansa turvallisuuden, Huurre suosittelee teettämään turvatarkastuksen Suomen turvaurakoitsijaliittoon kuuluvalla liikkeellä.

Sijainnilla väliä

Vaikka turvajärjestelyt olisivat kunnossa, liiketilan sijainti voi vaikuttaa siihen, kuinka helposti se joutuu murron kohteeksi. Syrjäinen liiketila houkuttaa murtovarkaita herkemmin, kun silminnäkijöitä on vähemmän ja tapahtuneeseen puuttuminen vie ajallisesti kauemmin.

Tällaisissa tapauksissa Huurre suosittelee esimerkiksi kameravalvontaa, hälytyssummereita tai muita -järjestelmiä. Sellaisia voivat olla esimerkiksi mg-koskettimet, liiketunnistimet ja lasirikkoilmaisimet.

Lisäksi liiketilan avainten on oltava suojattuja, jolloin niitä ei voi kopioida. Ulkoalueen aitaus ja lukittava portti lisäävät Huurteen mukaan yrityksen turvallisuutta.

Yrityksen voi suojata myös rikosilmoitinjärjestelmällä, jolloin hälytyskeskus saa tapahtuneesta ilmoituksen ja toimii ennalta laadittujen toimintaohjeiden ja asiakkaan kanssa solmitun hälytysvalvontasopimuksen mukaisesti.

Myös epäsäännöllisin väliajoin tehtävät vartiointikierrokset lisäävät turvallisuutta.

‒ Jos vartija käy tarkasti samalla kellonlyömällä, ammattimaiset murtautujat saavat sen kyllä selville, Huurre muistuttaa.

Muistijälki säilyy

Yleensä murtovarkaita kiinnostavat yritykset, joista anastettu tavara on helpoin muuttaa rahaksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi korut, puhelimet, työkalut tai sähkö- ja kuparikaapelikelat.

Menetetty omaisuus ei ole yrittäjän ainut ongelma.

‒ Ilkivaltana tehdyissä murroissa vahingot voivat olla niin pieniä, ettei vakuutusyhtiön omavastuu edes täyty. Jokainen murto aiheuttaa kuitenkin yrittäjälle ylimääräistä vaivaa ja tuskaa. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla saa paljon aikaiseksi.

Pelkkä omaisuusvahinkojen selvittäminen vakuutusyhtiön kanssa ei välttämättä yksin riitä. Toisinaan on ihmisiä, joille jää traumoja ja pelkoja ryöstön uhriksi joutumisesta.

Murto tallentuu ihmisen muistiin vahvasti, minkä vuoksi asia pitäisi käsitellä heti esimerkiksi kriisiryhmässä tai keskustelemalla luottamuksellisesti ammattilaisen kanssa.

‒ Yleensä keskustelu ja asioiden avaaminen auttavat, hän muistuttaa.

Lue lisää:

Jäätelökioskin pitäjät kyllästyivät varkauksiin – ratkaisu murtoihin löytyi usean kokeilun kautta‍

Omaisuuden ja toiminnan riskit ja vakuuttaminen‍

​