Tammikuun 2019 lopulla Facebookissa levisi laajasti Sisä-Suomen poliisin päivitys. ”Yrittäjä, myyjä, kauppias tai edustaja – oletko myynyt viimeisen kuukauden aikana jotain yhtiöille nimeltä Itä-Suomen Edustusliike Oy tai Carelia Kalusteet Oy? Jos olet, meillä on ikäviä uutisia. Näiden yhtiöiden toimiala on petosten tekeminen.”

Kyseessä on tällä hetkellä tutkittavana oleva laaja petossarja, jonka tekijät olivat ostaneet kaksi yritystä käyttääkseen niiden tietoja rikosten tekemiseen eri puolilla Suomea. Yhtiöiden nimissä ostettiin runsaasti erilaista omaisuutta ilman aikomusta maksaa laskuja.

Poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta kertoo, että tapauksen kaltaiset petokset ovat nykyään melko yleisiä.

– Tällainen rikosilmiö on havaittavissa, että Suomessa asuvat tai tänne muualta saapuvat rikolliset pyrkivät saamaan nimiinsä firmoja, joilla on puhdas tausta, hän kuvailee.

Kun yritys on esimerkiksi yrityskaupan kautta saatu haltuun, rikolliset hyödyntävät sen luotettavaa mainetta ja ostavat luotolle lyhyessä ajassa niin paljon erilaista omaisuutta kuin mahdollista.

Hakemistopalvelut kiusaavat aloittelevia yrittäjiä

Ahon mukaan toinen hyvin yleinen huijaustyyppi liittyy usein puhelimitse kaupattaviin hakemistopalveluihin. Kohteena ovat usein aloittelevat yrittäjät, jotka ovat hiljattain saaneet y-tunnuksensa.

– Uusilla yrityksillä ei usein kestä kauaa ennen kuin puhelin alkaa soida, ja yritetään myydä erilaisia tarpeellisia tai tarpeettomia hakemistopalveluita. Usein asia esitetään epäselvästi ja kovalla kiireellä, ja voidaan puhua yrityksen velvollisuudesta rekisteröityä tai päivittää tietonsa.

Epäselvän puhelun seurauksena yrittäjälle voi pärähtää lasku palvelusta, johon hän ei välttämättä edes ymmärrä sitoutuneensa.

Poliisi ottaa rikosilmoituksen vastaan, jos ilmoittaja epäilee asiaa rikokseksi – mutta usein puhelimitse kaupattu palvelu putoaa ”sana vastaan sanaa” -kategoriaan, jolloin rikoksen todentaminen on vaikeaa. Ensimmäiseksi epäselvästä sopimuksesta kannattaa reklamoida suoraan palvelun myyjälle.

– Hakemistopalvelujen taustalla on usein myös perintäyritys, joka pyrkii aggressiivisesti pelottelemaan perinnällä. Vaikka saattaa tuntua siltä, että luovuttamalla ja maksamalla asiasta pääsisi eroon, usein sitkeys palkitaan, eli näkemällä vaivaa asian voi saada ratkaistua toisella tavalla.

Valelaskut ja laskuväärennökset saavat maksamaan turhasta

Tyypillisiä huijauksia ovat myös valelaskut, kertoo Aho.

– Perinteisesti ne voivat olla täysin valheellisia laskuja, jotka tulevat Suomesta tai ulkomailta ja joko paperisina tai sähköpostilaskuina. Laskut ilmestyvät usein silloin, kun yrityksen talousasioista vastaava on esimerkiksi kesälomalla.

Viime vuosina tuomioita on annettu myös tilanteissa, joissa paperilaskuja on anastettu, ja niihin on väärennetty uusi tilinumero. Myös sähköpostien tietoja saatetaan muokata, ja ihmisten sähköpostitilejä voidaan kaapata, muistuttaa Aho.

Toimitusjohtajahuijaukset voivat viedä miljoonia

Yrityshuijausten eräänlainen klassikko on niin kutsuttu toimitusjohtajahuijaus, joka on Ahon mukaan yhä melko yleinen.

Petos tapahtuu siten, että yrityksen maksuliikenteestä vastaavan henkilön sähköpostiin tulee ilmoitus kiireellisestä laskusta. Viesti näyttää saapuvan firman toimitusjohtajan tai muun johtohenkilön tililtä. Kun talousihminen vastaa viestiin, seuraa perässä lasku.

– Välillä isossa yrityksessä saattaa tulla jopa puhelinsoitto toimitusjohtajana esiintyvältä ihmiseltä. Viime vuosina Suomessakin on seurannut tällaisista tapauksista jopa miljoonavahinkoja.

Kuinka huijauksia voi torjua?

Muista maltti ja selvitä taustat

Yleisesti ottaen Aho kehottaa äärimmäiseen tarkkuuteen ja huolellisuuteen palveluita kauppaavien tahojen taustojen selvittämisessä.

– Usein yrittäjän kiire aiheuttaa paljon ongelmia. Epäselvässä puhelussa kannattaa ottaa rauhallisesti ja pyytää esimerkiksi sähköpostitse selkeä kuvaus hakemistosta ja sen hinnastosta.

Aho toivoo myös, että yrittäjät kouluttaisivat itseään paremmin sopimuksen solmimisen periaatteista.

– Se joo-sana voi olla puhelimessa hyvin sitova!

Sovi sopimusmuutoksista selvästi

Huijausyritysten varalta on tärkeää sopia, miten esimerkiksi sopimusmuutoksiin liittyvät tiedot tarkastetaan ja todennetaan.

– Jos esimerkiksi asiakkaille tulee äkillisesti ilmoitus, että yrityksen tilinumero on vaihtunut, miten toimitaan?

Kerro poliisille

Petoksen kohteeksi joutuminen saattaa hävettää, mutta siitä kannattaa aina kertoa poliisille.

– Vaikka kuinka nyppisi, poliisille tieto on arvokasta ja tärkeää. Ja jos rahaa on juuri siirretty tililtä, ihan ensimmäiseksi pitäisi ottaa kiireesti yhteyttä omaan pankkiin.

Rikoksista poliisi välittää tietoa muiden maiden viranomaisille, jotka voivat hyödyntää tietoa omassa työssään. Samalla yleinen tilannekuva rikollisuudesta paranee, ja tulevaisuudessa muut yrittäjät voivat suojautua petoksilta paremmin.

Mitä tehdä jos huijaus on tapahtunut?

Mikäli yrityksesi joutuu huijauksen uhriksi, ilmoita asiasta mahdollisimman nopeasti pankkiin. Pankki pystyy tekemään toimenpiteitä rahojen väärinkäytön pysäyttämiseksi. Mikäli ilmoitus pankkiin tulee vasta poliisin kautta, voi olla jo liian myöhäistä reagoida väärinkäytökseen.

Lisäksi yritysten kannattaa ilmoittaa pankkiin myös siitä mikäli heitä on yritetty huijata. Tällöin pankki voi tehdä toimenpiteitä, jottei toinen yritys joudu vastaavan huijauksen kohteeksi.

Lue lisää yritysten kohtaamista yleisimmistä tietoturvariskeistä