Kyberturvallisuus

Kyllähän tämä vanha, hyvä puhelin vielä toimii! Niinpä, mutta oletko tullut ajatelleeksi, miten monesta asiasta voit jäädä paitsi? Kuten lastenlasten kännykkäkuvista tai nopeista kuulumisten päivityksistä perheen Whatsapp-ryhmässä. Olisiko sittenkin jo aika vaihtaa älypuhelimeen?

Et kuullut puhelua tai näe, mitä kännykkään tulleessa viestissä lukee. Se harmittaa! Kysyimme Seniorien ATK-yhdistys SAVONETTI ry:n vertaisohjaajalta, mitä asialle voisi tehdä.

Suomalaisyrityksiin kohdistuu enemmän ammattimaista kyberrikollisuutta, huijauksia ja tietoturvaloukkauksia kuin koskaan ennen. Miten näihin riskeihin tulisi varautua?

Sosiaalista manipulaatiota käytetään lähes kaikissa huijausilmiöissä – myös kalastelussa. Rikollinen hyödyntää sosiaalista manipulaatiota harhauttaakseen uhrin toimimaan haluamallaan tavalla. Jos sinua yritetään saada toimimaan omien etujesi vastaisesti, sinua yritetään todennäköisesti manipuloida.

Kesän tullen yrityksiin kohdistuvat huijausyritykset perinteisesti lisääntyvät. Yritys voi varautua huijausyrityksiin luomalla selkeät toimintamallit maksujen hyväksytykselle.

Energiakriisi ja viime talveksi ennustettu sähköpula vaativat sopeutumista paitsi kotitalouksilta, myös yrityksiltä. Yksi näistä oli sähkönjakeluyhtiö Elenia. Sähköpulaan varauduttiin Elenialla kehittämällä ratkaisuja, joiden avulla sähköntarve erityisesti yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa pystyttäisiin turvaamaan.

Monien arkipäiväisten asioiden hoidon lisäksi verkossa etsitään myös rakkautta ja kumppania. Moni on löytänyt elämänkumppaninsa esimerkiksi verkon deittipalvelusta. Kaikki verkossa vastaan tulevat tarjoukset eivät kuitenkaan ole tarttumisen arvoisia, vaan joukossa liikkuvat myös rikolliset, jotka tehtailevat rakkauspetoksia. Verkossa kannattaa olla varuillaan varsinkin, jos yhteydenotto on epätavallinen ja se tulee yllättäen.  

Oletko sinäkin miettinyt, miten varmistua verkkokaupan luotettavuudesta? Tai että uskaltaako maksukortin tiedot tallentaa verkkokaupan asiakastietoihin? Kysyimme OP:n riskienhallinnan asiantuntijalta, miten hän itse toimii verkosta ostaessaan.

Nykyisin katemenetys eli tuotannon keskeytys on yrityksille kokonaisvahinkoja ajatellen isompi ongelma kuin laiterikkojen korjaamisesta aiheutuvat kustannukset. Riskien lisäksi myös yritysten omaisuudesta on tullut yhä enemmän aineetonta.

Digiasiointi on tehnyt monien arkisten asioiden hoitamisesta helpompaa, mutta kolikon kääntöpuolena myös rikolliset pyrkivät hyödyntämään tätä murrosta. Pankkitoiminta on aina perustunut luottamukseen ja teemme joka päivä töitä asiakkaiden varojen turvaamiseksi. Jokainen voi kuitenkin suojata myös itseään ja läheisiään.

Jos rikollinen pääsee pankin asiakkaan tilille, kysymys on yleensä asiakkaan huolimattomuudesta. Huolimattomuuden taso määrittää, onko pankki korvausvelvollinen.

”Huijarit kaappaavat pankkitunnuksia”, ”Huijarit esiintyvät nyt verkon kauppapaikoilla ostajina”, ”Pelottava huijaus OP:n nimissä”, ”Tämä viesti ei ole pankilta vaan rikollisilta”… Lehdet ovat viime vuodet olleet täynnä otsikoita siitä, kuinka suomalaiset ovat menettäneet varojaan verkkoväärinkäytösten seurauksena. Uutisointi ei ole sattumaa, erilaisia rikollisten tekemiä väärinkäytöksiä on ollut aiempaa enemmän liikkeellä, eikä ole mitään syytä epäillä, että ilmiö poistuisi. Rikolliset käyttävät häikäilemättömiä keinoja saadakseen itselleen taloudellista etua.