Kyberturvallisuus

Ukrainan sota on nostanut kansallisvaltioiden huoltovarmuuden jälleen voimalla julkiseen keskusteluun Euroopassa. Yhteistyöllä maiden välillä saadaan paljon hyvää aikaan, mutta kunkin maan oma vahva varautuminen erilaisiin skenaarioihin on noussut taas arvoonsa. Energiaomavaraisuus on ollut keskeinen teema, mutta rinnalle ovat nousseet myös tietoliikenneverkot ja tietoturva.

Valepoliisihuijaus tapahtuu usein puhelimessa. Rikollinen soittaa uhrille tekaistussa kiireellisessä tilanteessa, ja kalastelee verkkopankkitunnuksia tai pankkikortin tunnuslukua.

Verkkorikolliset käyttävät hakukoneita ja huijaussivuja pankkitunnusten kalasteluun. Siksi suorin ja turvallisin tie nettipankkiin kulkee OP-mobiilin tai OP-yritysmobiilin kautta.

Ikivanhoissa koneissa saattaa piillä tietoturvariski, mutta erilaisia haittaohjelmia vaarallisempia ovat nykypäivän kalastelusivut.

Martilla ei käynyt alkuun mielessä, että sivusto, jossa hän sijoitti rahaa, olikin huijareiden omistama. Huijaus meni täydestä, mutta tarinalla on onnellinen loppu.

Yhä useammat yrittäjät joutuvat erilaisten huijausten ja petosten kohteiksi. Kokosimme listan tyypillisimmistä yrityksiin kohdistuvista huijaus- ja petoskeinoista sekä vinkkejä, miten suojautua niiltä.

Huijausviestit ovat nykyään yleisiä, eivätkä ne enää aina näytä hutaisten tehdyiltä. OP:n väärinkäytösten torjunnan päällikkö Kim Sirén kertoo, mistä tunnistaa oikean, luotettavan viestin pankilta.

Tiesitkö, että salasana voi olla myös kokonainen lause? Onko jokaiseen palveluun oikeasti pakko olla eri salasana? Katso tästä vinkit parhaan salasanan luomiseen ja sen oikeaoppiseen säilyttämiseen!

Kyberturvallisuuskumppanille täytyy asettaa konkreettiset vaatimukset palvelutasosta, korostaa Nixun riskienhallintapalveluista vastaava Harri Vilander.

Mistä tunnistan luotettavan verkkokaupan? Tai miksi tietoni täyttyvät verkkokaupan sivuilla automaattisesti? Onko fiksumpaa maksaa luottokortilla kuin pankkikortilla? Kokosimme yhteen vastaukset turvalliseen nettishoppailuun.

Ihmistä ja internetiä ei voi enää mitenkään erottaa toisistaan. Ihmisen ja teknologian liitto alkoi siitä, kun esi-isämme alkoivat kantaa työkaluja mukanaan ja olemme edenneet maailmaan, jossa puhelimen kadottaminen sohvanväliin aiheuttaa suunnatonta henkistä ahdistusta. Tästä syystä yrityksillä ja meillä työntekijöillä, jotka tarjoamme asiakkaidemme omaan dataan perustuvia palveluja asiakkaillemme, on valtava vastuu kyberturvallisuudesta huolehtimisessa ja kyberturvallisuuskulttuurin rakentamisessa.

Jokainen yritys on kyberuhille alttiina ja jokaisen työntekijän rooli on tärkeä uhkien torjunnassa. Riskien ja prosessien hallinta sekä tietoturvakoulutus ovat avainasemassa.

Hakkerointi ei ole aina haitallista. OP ja monet muut yritykset käyttävät "hyviä hakkereita" tietoturvansa parantamiseen. Hyvishakkerit löytävät sellaisetkin aukot, jotka jäävät suunnitelmallisissa testeissä huomaamatta, sanoo HackerOnen johtaja Mårten Mickos.

Poliisitarkastaja Jyrki Aho kehottaa yrittäjiä äärimmäiseen tarkkuuteen ja huolellisuuteen epäselviltä vaikuttavissa tilanteissa.

Pk-yritykset ovat varautuneet kyberuhkiin huonosti. Moni luottaa siihen, ettei oma yritys joudu hyökkäyksen kohteeksi.

Avoimuus on toimivan demokratian kulmakivi. Avoimen datan saatavuutta suitsutetaan, mutta onko julkinen tieto oikeasti kaikille avointa?

Kyberturvallisuuden professori Jarmo Limnéllin ja Aalto-yliopiston tutkimukset ovat osoittaneet, että osa suomalaista yrityksistä ei ymmärrä tietoturvan vakavuutta. Kyberturvallisuuden näkökulma on oltava koko ajan mukana yrityksen strategiassa.

CGI:n kyberturvallisuuskonsultti Jyrki Huhta katkoo vääriltä tietoturvauskomuksilta siivet.

Lähes jokainen yritys käsittelee henkilötietoja. Tiedätkö, millaisia muutoksia tietosuoja-asetus tuo?

Kyberhyökkääjien kannalta pk-yritykset ovat kiinnostavia kohteita. CGI:n Jan Mickos kertoo, mitä tehdä, kun hyökkäys osuu omalle kohdalle.