Voita näkymätön vihollinen, joka syö jokaisen yrityksen tilillä olevia kassavaroja – sijoita
Lisää aiheesta
Jos yrityksen taloudellinen puskuri on kunnossa, kannattaa alkaa sijoittaa kassavaroja. Se tuo taloudellista turvaa suhdanneherkillä aloilla ja minimoi inflaation vaikutuksen.
Epävakaus syö yritysten taloutta, ja viime vuodet ovat olleet yritysmaailmallekin turbulentteja: pörssikurssit heiluvat, raaka-aineiden hinnat sahaavat ja inflaatio jyllää.
Yrityksille on kuitenkin tarjolla vaihtoehtoja selvitä myllerryksestä voitokkaasti. Yksi hyvä keino on sijoittaa yrityksen varoja.
Ensin puolen vuoden puskuri talteen, sitten sijoittamaan
– Ennen sijoittamista yrityksellä olisi hyvä olla taloudellinen puskuri, OP:n sijoituspalveluiden kehittämisessä työskentelevä Tiina Routamaa sanoo.
Optimaalinen puskuri riippuu firmasta ja toimialasta, mutta esimerkiksi puolen vuoden suuruinen summa on hyvä nyrkkisääntö. Sillä yritys selviäisi kaikista pakollisista kuluista, kuten palkoista ja lainanlyhennyksistä, puolen vuoden ajan.
– Ymmärrän toki, että monissa yrityksissä on tällä hetkellä haastava tilanne, ja saatetaan mennä ihan kädestä suuhun. Mutta tämä on usein väliaikaista, Routamaa sanoo.
Jos yrityksen taloudellinen tilanne stabiloituu, puskuria kannattaa alkaa säästää heti. Ja kun sellaisen on saanut säästettyä, rahaa ei enää kannata seisottaa tilillä inflaation syötävänä.
Raha menettää arvoaan, jos se seisoo tilillä
Routamaan mukaan Suomen yrityksistä noin kolmasosalla on ylimääräisiä kassavaroja, jotka seisovat tyhjän panttina tilillä vuosikausia.
Se on taloudellisesti järjetöntä, etenkin nyt, kun inflaatio jyllää. Kun talletuskorko on pienempi kuin inflaatioprosentti, tilillä olevien rahojen arvo laskee ja siten myös yrityksen ostovoima heikkenee.
Routamaa kehottaakin yrityksiä ehdottomasti harkitsemaan sijoittamista, jos kassavirta on vakaata ja yrityksen talletukset ovat ylittäneet sen kulut säännönmukaisesti jo useamman vuoden ajan.
– Tällaisessa tilanteessa tilillä on usein ”turhaa” puskuria, Routamaa sanoo.
Kannattaa jutella pankin kanssa sijoitusmahdollisuuksista
Routamaa kannustaa yrityksiä olemaan yhteydessä pankkiin matalalla kynnyksellä.
Pankista saa apua yrityksen yksilöllisen tilanteen arvioimiseen: millaiset likvidit kassavarat ovat riittävät, miten paljon kassavaroista kannattaisi laittaa sijoituksiin – ja millaisiin sijoituksiin niitä laittaa. Myös sijoitusneuvontaa on saatavilla.
Jos kuukausittaisesta tuloksesta voi laittaa sijoituksiin kymmenen prosenttia, se on jo erinomainen taso. Jos kuukausittainen liikevaihto heittelee paljon, ylijäämäisiltä kuukausilta voi vyöryttää puskuria heikompien kuukausien varalle.
Jos 10 % yrityksen kuukausittaisesta tuloksesta voi laittaa sijoituksiin, se on jo erinomainen taso.
Asiantuntijan kanssa keskustelu auttaa kartoittamaan erilaisia mahdollisuuksia, koska jokaisen yrityksen tilanne on omanlaisensa. Samalla erilaiset termit, instrumentit ja vaihtoehdot tulevat tutuiksi.
– Arvioidaan yrityksen tilanne yksilöllisesti ja pohditaan yhdessä, miten aloitetaan, Routamaa sanoo.
Kontaktikanavia pankkiin on paljon. Voi asioida konttorilla, puhelimessa tai vaikka verkossa chatissa.
Paljon erilaisia välineitä sijoittamiseen
Jussi Jauho kehittää työkseen OP:n varallisuudenhoidon sähköisiä välineitä.
Hän kehottaa yritystä menemään OP:n sivuille ja tutkimaan sijoittaminen -kategorian alta erilaisia vaihtoehtoja. Sieltä löytyy muiden muassa sijoitusideat-sivusto.
– Siellä on analyytikoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä ja some-sisältöä erilaisista sijoitusmahdollisuuksista: osakesijoittamisesta, rahastoista ja vaikkapa korkosijoittamisesta. Inspiraatiota löytyy varmasti, Jauho sanoo.
Esimerkiksi korkosijoittaminen, joka oli vielä muutamia vuosia sitten epähoukutteleva vaihtoehto, on taas varteenotettava tapa sijoittaa.
– Korkorahastoihin sijoittamalla monet haluavat esimerkiksi laskea salkkunsa kokonaisriskiä, Jauho sanoo.
Osakkeet kannattaa hajauttaa
Osakesijoittamista kannattaa miettiä riskin ja ajan kautta, Jauho kertoo.
– Mitä pidempään varoja on mahdollisuus kiinnittää sijoituksiin, sitä suurempaa riskiä voi ottaa: osakekurssit heiluvat lyhyellä aikavälillä rajustikin, mutta jos on mahdollisuus pitää sijoituksista kiinni myös laskusuhdanteessa, päätyy pitkällä aikavälillä lähes aina voiton puolelle.
Jos sijoitusaika on lyhyempi, kannattaa panostaa matalamman riskin sijoituksiin, ettei joudu lunastamaan sijoituksiaan mahdollisesti tappiollisella hetkellä.
Hyvää riskinhallintaa on hajauttaa sekä toimialakohtaisesti, ajallisesti että maantieteellisesti: sijoitussalkussa on hyvä olla paljon eri toimialojen firmoja eri puolelta maailmaa lyhyempiaikaisina ja pitkäaikaisempina sijoituksina.
– Jos sijoitukset ovat esimerkiksi vain suomalaisissa yrityksissä, se ei ole hajauttamista, Routamaa nostaa esimerkin tasapainoisen sijoitussalkun rakentamisesta.
– Otetaan vaikka seitsemän eri tuotetta, ja asiantuntijan kanssa viilataan sitä niin, että on jatkuvasti jotain, mistä saa rahat heti irti, jotain, missä on matalampi riski sekä jotain, mikä lupaa enemmän tuottoa. Kaikilla tuotteilla on salkussa oma roolinsa tasapainottamassa kokonaisuutta.
Jokainen yritys voi tehdä sijoitussalkustaan omannäköisen.
– Itselleni tärkeää on vastuullinen sijoittaminen, ja siksi sijoitan esimerkiksi ilmastoteknologiaan ja uusiutuvaan energiaan, Routamaa sanoo.
Sijoituspohjainen kassanhallinta automatisoi sijoittamisen
Jos haluaa toimia omatoimisesti vähällä vaivalla, OP:n sijoituspohjainen kassanhallinta on kätevä palvelu sijoittamiseen. Sijoituspohjaista kassanhallintaa kutsutaan joskus myös nimellä sweeping-palvelu.
– Nimi tulee siitä, että se ikään kuin ”siivoaa” ylimääräiset varat automaattisesti sijoituksiin niillä valinnoilla, jotka yritys on asettanut, Jauho sanoo.
Ajatellaan, että firman kuukausittaiset pakolliset kulut – palkat, vuokrat, lainanlyhennykset ja niin edespäin – ovat vaikkapa 20 000 euroa. Yritys voi määritellä, että aina, kun tilin saldo on yli 20 000 euroa, sijoituspohjainen kassanhallintajärjestelmä laittaa automaattisesti ylimääräiset rahat sijoituksiin.
Instrumenttiin voi määritellä myös rajan, jolloin se alkaa lunastaa sijoituksia: jos tilin saldo tippuu alle 15 000 euron, järjestelmä alkaa myydä sijoituksia.
Sijoittaminen tasoittaa suhdanteiden vaikutuksia
Moni yritys toimii alalla, joka on hyvin suhdanneherkkä. Esimerkiksi rakennusalan tilanne voi heitellä paljon vuodesta toiseen.
Sijoittaminen on yksi tapa tasata riskejä ja taistella suhdanteita vastaan. Kun firman rahat ovat pankkitilin sijaan hajautettuna monille eri toimialoille, firman talous ei riipu enää pelkästään oman alan elinvoimaisuudesta.
Onko yrityksellä siis mitään syytä olla sijoittamatta?
– En oikeastaan keksi mitään hyvää taloudellista syytä siihen. Heti, kun puskuri on kerätty, ylimääräiset rahat kannattaa sijoittaa.
Lue lisää:
https://www.op.fi/yritykset/sijoittaminen/aloita-sijoittaminen
https://www.op.fi/yritykset/sijoittaminen/mihin-sijoittaa-juuri-nyt
https://www.op.fi/yritykset/sijoittaminen/sijoitusneuvonta
Sijoittamisessa kannattaa muistaa myös siihen liittyvät riskit. Sijoituksen arvo voi joko nousta tai laskea, eikä ole takeita, että saat koko sijoittamasi pääoman takaisin. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki. Rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoitajana toimii OP Varainhoito.