Mistä tietää, mikä on asunnon todellinen hinta, ja mistä voi laskea asunnossa asumisen kiinteät kustannukset? Asunnon ostaja ja myyjä törmäävät vähintään seuraaviin käsitteisiin:

Myyntihinta (mh)

Olisi houkuttelevaa ajatella, että jos ilmoituksessa on myyntihinta ja myyntihinnan verran euroja makaa tilillä, homma on sillä selvä. Aina ei tarina kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen. Myyntihinta on hintapyyntö eli kauppahinta, mutta myyntihintaan ei ole laskettu mukaan velkaosuutta.

Velkaosuus/lainaosuus (lo)

Lainaosuudesta tai velkaosuudesta puhutaan, kun asunto-osakeyhtiö on ottanut lainaa kattaakseen esimerkiksi rakentamisesta tai isommista remonteista syntyneitä kuluja. Aika usein yhtiön laina jaetaan kyseisen yhtiön huoneistoille ja näin jokaiselle huoneistolle muodostuu oma lainaosuutensa eli velkaosuutensa. Velkaosuuden voi maksaa pois asuntokaupan yhteydessä joko yhdessä tai useammassa erässä. Toinen vaihtoehto on jäädä lyhentämään sitä rahoitusvastikkeena.

Velaton myyntihinta (vh)

Tämä on nyt se summa, jota kannatta tutkailla tarkimmin. Velaton hintapyyntö sisältää sekä myyntihinnan että kohteen yhtiölainan osuuden. Jos velaton hinta vaikuttaa kohtuulliselta, tämä on asunnonetsijälle jo hyvä merkki.

Hoitovastike

Hoitovastike kattaa jokapäiväisiä ylläpitokuluja ja hoitokuluja asunto-osakeyhtiössä. Hoitovastikkeen suuruus määritellään taloyhtiön yhtiökokouksessa.

Rahoitusvastike (rv)

Kaikkia taloyhtiön kuluja ei pystytä kattamaan pelkällä hoitovastikkeella. Jos taloyhtiössä tehdään esimerkiksi isoja julkisivu- tai putkiremontteja, niitä varten otetaan taloyhtiön lainaa (ks. velkaosuus). Jos lainaa ei maksa oston yhteydessä pois, lainaa lyhennetään maksamalla kuukausittaista rahoitusvastiketta.

Yhtiövastike

Yhtiövastike on hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen yhteen laskettu summa. Yhtiövastike maksetaan kuukausittain taloyhtiölle. Asunnon omistaja on aina velvollinen huolehtimaan yhtiövastikkeen maksusta, joten vastikkeen suuruus on hyvä ottaa huomioon, kun asuntokauppa on teossa.

Asumisoikeusasunto

Asumisoikeusasunto on asumismuoto, joka tarjoaa stabiilimpaa asumista kuin vuokralla asuminen mutta ilman yhtä isoa taloudellista sitoutumista kuin mitä omistusasunnon hankkiminen vaatii. Asumisoikeusasuntoon pääsee kiinni maksamalla asumisoikeusmaksun, joka on enintään 15 prosenttia asunnon hinnasta. Hinnassa ja sen palauttamisessa poismuuton yhteydessä otetaan huomioon myös rakennuskustannusindeksi. Lisäksi asumisoikeusasunnossa asuja maksaa kuukausittaista käyttövastiketta. Asunnossa saa käytännössä asua niin pitkään kuin haluaa, mutta omaksi sitä ei voi ostaa.

Neliöhinta

Asunnon hinta jaettuna neliömäärällä antaa hinnan yhdelle neliölle. Muista tehdä omat laskelmat niin velattomalla hinnalla kuin myyntihinnalla, jotta saat realistisen kuvan oikeasta neliöhinnasta. Kannattaa myös pitää mielessä, että yksiöiden neliöhinta on usein vähän korkeampi kuin suurempien asuntojen.

Pinta-ala ja neliömäärät

Nyt ollaankin jännän äärellä. Jos tarkastelet kerrostaloasuntoa, voit olla aika varma, että ilmoitettu neliömäärä on sama kuin asunnon seinien sisäpinnoista mitattu asuinala. Kun mennään rivitaloihin tai isompiin asuntoihin, asunnon pinta-alaan lasketaan myös kodinhoitohuoneet, vaatehuoneet ja pesutilat. Asunnon pinta-alaan ei kuitenkaan sisälly autotallia, kellaria, kylmiä varastotiloja, tuulikaappia eikä ullakkokoppia. Omakotitaloissa voi myös olla matalia tiloja esimerkiksi harjakaton ansiosta, joita ei lasketa mukaan asuinneliöihin, mutta jotka käytännön asumisessa lisäävät asumis- ja säilytystilaa. Tarkistusmittaus voi olla hyvä idea, mikäli kiinteistöä ostaessa epäilyttää.

Oletko ostamassa tai myymässä asuntoa? Toteuta asumisen unelmasi OP Kodin  avulla.

Lue myös:

Neljä vinkkiä asunnon myyjälle – kun valitset välittäjää, tarkista nämä asiat

Pinta-alat asuntokaupassa – unohdettu yksityiskohta?