Milloin korkoihin on odotettavissa nousua?

– Kun tarkkaan katsoo, korot ovat jo lähteneet nousuun. Euriboreissa puhutaan toki vasta prosentin sadasosien muutoksesta. Näillä näkymin nousu jatkuu vähitellen. Nykyodotusten perusteella tyypillisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousee ensi vuoden aikana plussalle ja vuoden 2020 loppuun mennessä noin 0,5 %:iin.

– Pidemmän päälle markkinat odottavat 12 kuukauden euriborin nousevan 2,0-2,5 %:n tasolle. Markkinaodotukset muuttuvat koko ajan, ja voi hyvin olla, että tuo pidemmän ajan odotus on hieman liian matala.

Kuinka suuria nostoja on odotettavissa lähitulevaisuudessa?

– Lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa keskuspankin koronnostoja. EKP on linjannut, että ohjauskorot säilyvät nykytasollaan ainakin kesän 2019 ajan. Tuo linjaus on toki kiinni talouskehityksestä, ja aika näyttää vastaako kehitys odotuksia. Tällä erää näyttää joka tapauksessa, että ollaan pitkällä ensi vuodessa ennen koronnostoa.

Miten korkojen nousu vaikuttaa suomalaisten kotitalouksien lainoihin?

– Suomalaisten kotitalouksien lainoista 89 % on sidottu euribor-korkoihin, ja vain 4 %:lla on varsinainen pitkäaikainen kiinteä korko. Suurimmalla osalla korkojen nousu välittyy lainan kustannuksiin vuoden kuluessa. Osalla lainoista on korkosuojaus, joka rajaa korkojen nousun vaikutusta. Lisäksi yli 60 %:lla on tasaerälaina, jossa koronnousu pidentää laina-aikaa, mutta ei nosta kuukausittaista lainanhoitomenoa.

Kuinka suuri vaikutus on esimerkiksi 200 000 euron asuntolainaan, jos korko nousee 1 prosenttiyksiköllä? Entä kolmella prosenttiyksiköllä?

– Prosentti 200 000 euron lainasta on kuukaudessa noin 167 euroa eli vuositasolla 2000 euroa. Kolme prosenttia kolme kertaa enemmän. Varsinainen vaikutus lainanhoitomenoon on kiinni lainanlyhennystavasta. Tasaerälainassa koron nousun vaikutus näkyy pidentyneenä laina-aikana, ja kustannus lankeaa maksettavaksi vasta vuosien päästä.

Kuinka suureen asuntolainan korkoon velallisten kannattaisi varautua omissa laskelmissaan?

– Jokaisen kannattaa tehdä stressitesti, ja varautua siihen, että pidemmän päälle keskimääräinen markkinakorkotaso tulee olemaan 2-3 %, tilapäisesti korkeampikin. Pankeissa stressitesti tehdään tyypillisesti kuuden prosentin korolla.

– Varautua voi esimerkiksi budjetoimalla ja säästämällä ennakkoon. Markkinaodotuksia nopeammalta korkojen nousulta voi suojautua korkokatolla tai kiinteäkorkoisella lainalla.

Asuntovelalliset muistavat edelleen 90-luvun laman karmaisevan korkotason. Onko mahdollista, että korot nousevat yhtä korkeaksi kuin 90-luvulla?

– Tuollaiset kaksinumeroiset korot vaatisivat inflaation pääsemistä valloilleen, millä on nykyisellään hyvin pieni todennäköisyys. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että korot saattavat joskus käydä euroaikojen huipputasoilla, vaikka se nyt näyttääkin kaukaiselta. Tällöin oltaisiin kuuden prosentin tuntumassa. Jos kuitenkin kärsii tuollaisista peloista, niin pitkä kiinteä korko voi rauhoittaa.

Voit myös käydä laskemassa‍ kuinka korkojen nousu vaikuttaisi oman asuntolainasi kuukausierään.

Jutun asiantuntijana toimi OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Tutustu Korkokattoon ja muihin talouden turviin‍.