Pieni koti henkii joulun tunnelmaa – kuusi pystyyn lokakuussa

Eteiseen tulee vastaan pieni punapaitainen kaveri. Hän on Karpo, nelivuotias jackrusselinterrieri, jonka turkki on ylellisen silkkinen. Koira tarjoutuu rapsutettavaksi.

Joulukuusi seisoo olohuoneessa juhla-asussaan, vaikka eletään vasta marraskuun alkua.

– Olen aina rakastanut joulua, Jasmin Ranta-aho sanoo.

Siltä tosiaan näyttää ja kuulostaa: taustalla soi joulumusiikki, pöydällä pyörii enkelikello ja joka nurkassa on tunnelmallisia jouluvaloja.

Ranta-aho muistaa, kuinka hän koristeli kotia jouluisin äidin kanssa Pirkanmaan Urjalassa. Hän piti etenkin paperisista tonttujulisteista, jotka kiinnitettiin oviin. Ovenkarmit koristeltiin nauhoilla.

Parasta oli se, kun kyläiltiin äidin vanhempien luona. Joulukukkien tuoksu hiipi vanhan puutalon viileään eteiseen. Sisällä joulukoti tuoksui aidolta kuuselta ja puuhella rätisi.

– Unelmoin, että meillä olisi vielä joskus vanha rintamamiestalo.

Tunnelma yhdistää

Äiti sanoi Ranta-aholle, että sitten kun aikuistut, et enää jaksa laittaa joulua. Niin ei ole ainakaan vielä käynyt.

Ranta-aho asuu miehensä Patrikin kanssa Hyvinkäällä. Hän ei halua ahtaa 44,5 neliön kotiaan tupaten täyteen koristeita vaan joulukoti saa tunnelmansa valoilla, pehmeillä materiaaleilla ja kynttilöillä.

Viime vuonna pari osti isomman, 210-senttisen kuusen, josta Ranta-aho oli haaveillut jo pitkään.

– Pelkkä kuusi saattaa tuoda joulun pienempään kotiin.

Aito ei käy, vaikka Ranta-aho sellaisen haluaisi, sillä Patrik on allerginen.

Koti tuntuu sopivalta, ja lähellä on lenkkimaastoja koiralle. Unelmissa siintää kuitenkin oma talo, jonne mahtuisivat syömään kaikki perheenjäsenet.

– Patrik aina nauraa, kun sanon, että haluaisin, että lattiat narisisivat ja ikkunoista vetäisi niin, että saisin kulkea villasukissa. Hän ihmettelee, miksi ikkunoista pitäisi vetää, ja sanoo, että tässäkin asunnossa on kohtia, joissa lattia narisee.

Joulukoti taikoutuu valmisteluin, jotka alkavat suursiivouksesta lokakuun lopussa. Sen jälkeen pariskunta koristelee kuusen yhdessä. Vuosipäivänään marraskuun lopussa he käyvät aina ostamassa kuuseen yhden koristeen. Nyt oksalla roikkuu myös Karpon oma pallo, muotokuva hänestä.

– Haluan alkaa tunnelmoida mahdollisimman aikaisin. Mieheni sisko on samanlainen jouluhömpöttäjä, ja koristelemme kotia yhdessä.

Ranta-aho työskentelee ruokakaupassa myyjänä. Myös työkaverit ovat tottuneet hänen joulurakkauteensa. Töistä on löytynyt yksi hengenheimolainen, jonka kanssa hän kuuntelee maitokaapissa joulumusiikkia jo lokakuussa. Joulun alla he vetävät tonttulakit päähänsä.

– Parasta joulussa on lämmin tunnelma ja yhdessäolo. Tykkään yllättää läheisiäni pienin tavoin jo ennen joulua. Leivon työkavereille leivonnaisia ja vien ystäville jouluisia yllätyksiä.

Joulukoti sisustetaan ripauksella kultaa

Ranta-aho leipoo hyvissä ajoin pakkaseen kuivakakkuja ja laatikoita. Ensimmäiset joululahjat hän osti tänä vuonna jo kesällä, ja nyt kaikki lahjat on jo hankittu. Koristelu- ja paketointi-ideoita Nieminen saa Pinterestistä.

– OIen tykästynyt maanläheisiin väreihin, puuhun ja pehmeyteen. Tänä vuonna olen lisännyt sisustukseen ripauksen kultaa.

Lahjojen paketoinnin hän säästää joulukuulle. Silloin hän lämmittää glögiä ja päällystää lahjat huolella. Ranta-aho koristelee paketteja esimerkiksi silkkinauhoilla, joita hän on hamstrannut kirpputoreilta, kulkusilla ja havuilla.

Karpon varalta paketit siirretään pöydälle työpäivien ajaksi. Koristeisiin hän ei koske. Koiran lempipaikka sijaitsee kuusen alla. Siellä hän myös usein nukkuu.

Ranta-ahon äiti asuu Urjalassa ja isä Loimaalla, Patrikin suku taas Pomarkussa. Joulunalusarki on kiireistä, koska Ranta-aholla on usein työvuoroja myös viikonloppuisin. Sopivaa ajankohtaa sukuloimiselle on vaikea löytää.

– Moni työkaveri sanoo, että he aloittavat jouluttamisen ajoissa, koska kaupassa tahti kiristyy joulua kohti, mikä laskee fiilistä. Mutta minusta on mukavaa, kun kauppaan tulee joulunaluspäivinä ruuhkaa. Siellä vallitsee yhteinen jouluhössötys.

Jouluaattona haudoille

Viime vuonna Ranta-aho oli aattoaamun harmikseen töissä. Nyt hän on pyytänyt päivän vapaaksi. Aatonaattona heillä on tapana käydä Patrikin siskon luona saunomassa. 

Aattoaamuna he avaavat Joulupukin kuuman linjan, lämmittävät glögiä ja keittävät riisipuuroa. Aamulla kaikki perheenjäsenet saavat avata yhden lahjan. Jossain vaiheessa he käyvät sytyttämässä haudoille kynttilät.

– Tykkään laittautua, vaikka olemme vain kotosalla. Sitten teemme yhdessä ruokaa ja käymme Karpon kanssa kävelyllä.

Ranta-ahon joulupöydästä löytyy kalaa, kinkkua, laatikoita, juustoja, perunaa ja alatoopia, jota Patrik ei voi sietää. Hän ei syö myöskään laatikoita. Hetkeen Ranta-aho ei ole saanut suurinta herkkuaan, isän tekemiä silakkarullia. Rosollista kumpikaan ei välitä.

Karpolle on ostettu oma herkkujoulukalenteri. Koira ei saa maistaa suolaista kinkkua, vaikka odottaakin sen paistumista nenä kiinni luukussa. Sen sijaan hän syö koirien kuivattuja kaloja, porkkanalaatikkoa ja leipäjuustoa.

Illalla avataan paketit ja katsotaan jouluohjelmia. Karpo saa lahjaksi luita ja leluja. Niitä paketteja ei tosin voi pitää kuusen alla.

Ranta-aholla kuluu jouluruokiin noin sata euroa ja muuhun jouluvalmisteluun lahjoineen 500 euroa.

– Jouluna ei pidä stressata, eikä siihen tarvitse käyttää hirveitä rahoja. Tunnelman saa aikaan yhdessäololla, pienempikin riittää.

Karpo tutkii paraikaa yhtä paketeista. Sitten hän pomppaa tuolille kuin osallistuakseen keskusteluun. Entä minä?

Ei rajoitteita joulumusiikille

Ranta-aho harrastaa valokuvausta. Hän kuvaa joulukotiaan Instagramiin järjestelmäkameralla ja seuraa jouluaiheisia profiileja.

Patrik ei ole jouluihmisiä, mutta hän ei juuri kommentoi puolisonsa intoa.

– Mutta kun Jouluradio aukesi, hän sanoi, että no niin, taas mennään. Saan kyllä kuunnella kotona joulumusiikkia vapaasti.

Joulunalusaika tuntuu Ranta-ahon kehossa lämpimänä tunteena. Joulunodotus ja koristelu on hänelle tärkeämpää kuin itse juhla. Tunnelma vain kohoaa, jos ulkona on pakkasta ja lunta. 

Ensi jouluksi Ranta-aho haluaisi tehdä havukranssin ja leipoa ensimmäistä kertaa elämässään limppua tai saaristolaisleipää.

Niemisellä on yksi vinkki muille joulunviettäjille.

– Kannattaa jättää hössötys pois. Ihmiset puhuvat jo kauan ennen aattoa, mitä kaikkea pitäisi ostaa. Monella menee joulu pilalle, kun he tekevät ostokset vasta 22. päivänä. Kun aloittaa valmistelut hyvissä ajoin, tunnelma pysyy ihanana ja hauraana jouluun asti.