Laina lyhenee silmissä. Siltä monesta asuntolainan maksajasta on tuntunut jo useita vuosia, kun viitekorot ovat olleet poikkeuksellisen matalalla. Juuri nyt elämme siitä epätavallista aikaa, että asuntolainojen 12 kuukauden Euribor on ollut jo yli vuoden miinusmerkkinen.

Korkojen ennustetaan nousevan jossain vaiheessa. Kukaan ei osaa sanoa, milloin se täsmälleen tapahtuu, sillä kehitykseen vaikuttavat monet asiat. Koska korkotaso on ollut poikkeuksellisen matala poikkeuksellisen kauan, odotus on, että vuonna 2020 korot ovat nousseet jonkin verran tämänhetkisestä tasosta.

Pankkien nyrkkisääntö on, että lainanhoitokulut eivät saisi ylittää 33 prosenttia kuukausittaisista nettotuloista. Jos ihminen siis tienaa nettona vaikkapa 2000 euroa kuussa, lainanmaksuun ei saisi mennä enempää kuin 660 euroa kuussa. Rajat voivat paukkua nopeasti, kun korot nousevat.

Itselle sopivin tapa varautua korkojen nousuun riippuu sekä oman talouden joustokyvystä että siitä, kuinka paljon sietää riskiä. Esittelemme neljä eri vaihtoehtoa pitää maksuerät maltillisina.

1. Korkokatto torppaa koron nousun

Korkokatto tarkoittaa sitä, että lainaa ottaessa pankin kanssa sovitaan, kuinka korkeaksi oman asuntolainan viitekorko voi korkeintaan nousta sovitun ajanjakson, kuten 10 tai 15 vuoden aikana. Katto on siis ikään kuin vakuutus korkojen nousua vastaan.

– Tällä hetkellä yli puoleen OPsta otettuihin uusiin lainoihin ostetaan korkokatto, sanoo OPn pankinjohtaja Kirsi Välimäki.

Korkokatto maksetaan joko kertasummana lainan noston yhteydessä tai niin, että lainan marginaali on hieman korkeampi kuin se olisi ilman kattoa. Välimäen mukaan yleisempi tapa on maksaa tuote marginaalissa.

Esimerkki: Maijalla on 200 000 euron asuntolaina 20 vuoden laina-ajalla. Maija ostaa korkokaton, mikä tarkoittaa, että hän maksaa tässä hetkessä tavallista korkeampaa marginaalia, mutta samalla asettaa katon lainan kokonaiskorolle.

Maijan lainan korko ilman korkokattoa on 12 kk EB + pankin kanssa neuvoteltu marginaali 1,0 %. Maija ostaa lainalleen OPlta korkokaton 10 vuodeksi, jolloin kokonaiskorko on alussa 12 kk EB + 1,61, eli marginaali on 0,6 % korkeampi kuin mitä se olisi muuten. Vastaavasti kokonaiskorko ei nouse 10 vuoden aikana koskaan yli 2,61 prosentin.

Pidemmän aikaa voimassa oleva korkokatto maksaa enemmän. Maijan tapauksessa 15 vuoden korkokatto OPlta tarkoittaisi 1,78 prosentin marginaalia, ja lainan korko ei nousisi 15 vuoden aikana yli 2,78 prosentin.

2. Pitkä kiinteä korko pitää koron muuttumattomana

OP tarjoaa uudenlaisena palveluna Pitkän kiinteän koron asuntolainaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että asuntolainan korko pysyy 10–25 vuotta samana kuin lainannostohetkellä.

Jos tuotteen ostaa nyt, korko on tämänhetkistä 12 kuukauden Euriboria korkeampi mutta ei nouse silloin, kun Euribor nousee. Se, kuinka paljon korkeampi korko on, riippuu lainasummasta ja -ajasta ja pankista. Esimerkiksi 200 000 euron laina 20 vuoden kiinteällä korolla on OPlla tänä päivänä 2,317 prosenttia.

Pitkä kiinteä korko ei vaadi sovittuun laina-aikaan sitoutumista, vaan lainan voi halutessaan maksaa pois ilman lisäkuluja nopeammin kuin on suunniteltu.

3. Tasaerälainassa kuukausisumma pysyy samana

Jos ei tahdo suojautua korkojen nousulta maksullisilla tuotteilla, yksi vaihtoehto on ottaa lainan lyhennystavaksi kiinteä tasaerä. Se tarkoittaa sitä, että kuukausittainen maksuerä pysyy samana koko laina-ajan. Maksuerä sisältää lyhennyksen ja koron, ja sitä mukaa kun lainamäärä pienenee, lainanlyhennyksen osuus summasta kasvaa ja koron osuus pienenee.

Tasaerälaina ei suoranaisesti suojaa korkojen nousemiselta, sillä jos viitekorko nousee, laina-aika pitenee. Maksuerä pysyy kuitenkin aina samana, joten maksajalla ei ole pelkoa siitä, että kuukausittaiset asumismenot riistäytyvät käsistä.

Esimerkiksi 200 000 euron lainassa, jolla on 20 vuoden laina-aika, kuukausierä olisi noin 920 euroa.

4. Säästöt auttavat, kun korko nousee

Kiinteän tasaerän asemesta moni valitsee lainanlyhennystavaksi muuttuvan annuiteetin tai tasalyhennyksen. Niissä lainan kuukausierä vaihtelee joko korkotason tai lainasumman suuruuden mukaan. Kuukausittaista maksuerää ei näissä lyhennystavoissa voi ennustaa samaan tapaan kuin muuttumattomana pysyvässä kiinteässä tasaerälyhennyksessä, vaan lainanmaksajan täytyy olla valmis siihen, että kuukausierä väistämättä nousee samalla kun korot nousevat.

Jos ei halua maksaa korkokatosta tai Pitkästä kiinteästä korosta, yksi keino varautua kasvaviin lainamenoihin on säästäminen. Varat säästötilillä auttavat, kun nouseva korko kasvattaa kuukausittaisia menoja kympeillä tai satasilla.

Vaihtoehtona on myös kerryttää varoja rahastoihin ja maksaa rahastosäästöillä kerralla iso osa asuntolainasta pois silloin, kun korot lähtevät nousuun. Näin jäljellä on entistä reilusti pienempi lainasumma – ja sen myötä pienemmät korkomenot.

Säästäminen auttaa vain, jos siihen on ryhtynyt hyvissä ajoin. Neuvoja säästämiseen ja sijoittamiseen voi kysyä esimerkiksi omasta pankista.

Esimerkki: Mitä korkojen nousu konkreettisesti tarkoittaa asuntovelalliselle?

Maija ottaa 200 000 euron asuntolainan, jonka laina-aika on 20 vuotta. Lainan 12 kuukauden Euriborkorko on tällä hetkellä 0 % ja Maijan pankin kanssa lainaan neuvottelema marginaali 1,0%. Lyhennystapa on annuiteetti, ja Maijan kuukausilyhennykseksi on sovittu 920 euroa. Koron osuus summasta on lainan ensimmäisessä maksuerässä 167 euroa.

Mikäli viitekorko nousisi nollasta 2 prosenttiin, lainan kuukausierä olisi 1109 euroa, josta korkoa on 500 euroa. Korot, ja sitä myötä Maijan kuukausittainen lainaerä, voivat siis nousta satoja euroja kuussa.

Ota haltuun myös sijoittajan sanasto.

Asuntolainan myöntää osuuspankki.