Suomessa on reilu puoli miljoonaa mökkiä tai vapaa-ajan asuntoa, ja uusia rakennetaan muutama tuhat vuodessa (Tilastokeskus, 2019). Pandemia-aika on lisännyt kiinnostusta vapaa-ajan asunnoille, sillä elämä on siirtynyt enemmän ja vähemmän kotiin.

Vaatimukset vapaa-ajan asunnoille ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Mökkien keskikoko on kasvanut elintason nousun myötä, ja monien vapaa-ajan asuntojen varustus muistuttaa jo omakotitaloa. Mutta uudenlaistakin suuntaa on nähtävissä. Eivät kaikki halua omakotitaloa muistuttavaa vapaa-ajan asuntoa. Lisäksi nyt nuoret etsivät kukkarolleen sopivaa vapaa-ajan asuntoa.

Vaurastuminen synnytti mökkibuumin

Mökkibuumi lähti isovanhemmista 1960-luvulta, kun suomalaisten varallisuus alkoi nousta ja muuttoliike vei ihmisiä kaupunkeihin. Työn vastapainoksi haluttiin takaisin kotiseudulle, ja mökeistä tuli henkireikiä. Honkarakenteen pääarkkitehti Anne Mäkinen kiteyttää mökkibuumin vuosikymmenet näin:

– 1960-luvulla funktionalismin vaikutuksesta rakennettiin yllättävän moderneja kesämökkejä isoin ikkunoin. 1970-luvulla trendikkäin mökki oli harjakattoinen pyöröhirsimökki. 1980- ja 90-luvuilla elintaso nousi entisestään, ja mökkiin vaadittiin jo sähköistystä, kunnollista keittiötä ja televisiota.

2000-luvulla palattiin modernismiin. Loma-asuntoja rakennettiin isoilla lasipinnoilla, kookkailla terasseilla ja kaikilla mukavuuksilla, ja suunta jatkuu edelleen. Mökeistä on tullut kakkoskoteja, joissa voi viettää aikaa ympäri vuoden ja joihin voi tänä päivänä vetäytyä tekemään etätöitä.

Isovanhempien mökit ovat uudessa nosteessa

Tilavat, modernit ja hyvin varustellut vapaa-ajan asunnot, joita näkyy paljon esimerkiksi television sisustusohjelmissa, eivät ole koko totuus tämän hetken mökkibuumissa. Sinä missä ennen pandemia-aikaa perinteiset mökit uhkasivat jäädä tyhjilleen, kiinteistövälittäjä Krista Virenius-Rantalaihon mukaan nyt arvostetaan hyvin monenlaisia vapaa-ajan asuntoja.

Virenius-Rantalaihon mukaan mökkikauppa oli viime kesänä todella vilkasta verrattuna aiempiin vuosiin, ja sama suuntaus jatkuu. Hän työskentelee OP Koti Keski-Suomessa ja myy vapaa-ajan asuntoja Jyväskylän ja Hankasalmen alueella, joka on suosittua mökkiseutua kauniine järvineen.

– Omasta mökistä haaveilevalle ranta ja isommat vesistöt ovat tärkeitä, sillä kaikki veteen liittyvät asiat, kuten uiminen, suppailu, kalastus ja veneily kiinnostavat. Osa etsii vapaa-ajan asuntoa ympärivuotiseen käyttöön, mutta myös vaatimattomammat kesäkäyttöön tarkoitetut mökit tekevät kauppansa.

1960–70-luvun mökkiarkkitehtuuri ja perinteinen mökkitunnelma ovat alkaneet jälleen kiinnostaa.

– Isovanhempien mökkejä on alettu taas arvostaa. Nämä mökit sijaitsevat usein upeilla rantatonteilla, joita ei enää ole tarjolla. Moni pohtii niiden päivittämistä ja jopa laajentamista, Anne Mäkinen toteaa.

Krista Virenius-Rantalaiho vahvistaa, että pelkkiä tontteja halutuilta paikoilta on hyvin vähän tarjolla. Hänen kokemuksensa mukaan osa asiakkaista etsiikin vapaa-ajan asuntoa, josta voi remontoida mieleisensä. Osa puolestaan nauttii vanhanajan mökkioloista.

Pandemia on saanut nuoret mökkikaupoille

Pandemia-ajan mökkibuumissa on nähtävissä uudenlainen kohderyhmä: nuoret pariskunnat ja lapsiperheet. He ovat alkaneet tiedustella kukkarolleen sopivia kesäkäyttöön tarkoitettuja pieniä ja tarkoituksenmukaisia vapaa-ajanasuntoja.

– Nuoria kiinnostaa tarkoituksenmukaisuus ja ekologisuus. He saattavat tinkiä mökin talviasuttavuudesta, mutta arvostavat silti esimerkiksi hyvin varusteltua keittiötä. Nuoret ovat positiivisella tavalla hakemassa isovanhempien ajan kesämökin henkeä, Anne Mäkinen toteaa.

Myös Krista Virenius-Rantalaiho allekirjoittaa tämän. Kun nuoret ovat aiemmin lomailleet ulkomailla, nyt he toivovat turvallista lomanviettopaikkaa kotimaassa.

– Nuoret tykkäävät puuhailla ja laittaa pihaa, heillä on energiaa. Tosin on vastaani tullut myös sellaisia asiakkaita, jotka haluavat täysin valmista ja huoltovapaata. Oma vapa-ajan asunto ei ole koskaan täysin huoltovapaa. Siksi saatan suositella heille lomaosaketta tai vuokramökkiä.

Anne Mäkisen mielestä mökkiä ei tarvitse välttämättä omistaa. Mökin voi hyvin vuokrata, eikä tällöin tarvitse sitoutua yhteen ja samaan paikkaan. Jos ennen mökin tuli sijaita mahdollisimman kaukana naapurista, nyt mökki voi sijaita alueella, jossa on paljon muitakin lapsiperheitä.

Millaisella budjetilla oman mökin saa?

Jos haluaa oman mökin, millaiseen budjettiin pitää varautua?

– OP Koti Keski-Suomen myymissä mökeissä keskihinta on 120–150 000 euroa, mutta hintahaitari on noin 100–200 000 euroa, ja haitarin yläpäässä mökin varustelu on verrattavissa omakotitaloon. Mökin saa myös esimerkiksi 50 000 eurolla, jos on valmis tinkimään sijainnista ja infrasta, Krista Virenius-Rantalaiho kertoo.

Entä riittääkö kaikille halukkaille tarjontaa?

– Kyllä riittää. Vaikka viime vuonna myimme ennätysmäärän vapaa-ajan asuntoja, myös myyjiä oli paljon. Buumista huolimatta hinnat pysyivät maltillisina eivätkä lähteneet suureen nousuun.

Jos puolestaan haluaa rakentaa tai rakennuttaa vapaa-ajan asunnon, Anne Mäkisen mukaan hinta muodostuu rakennuksen koosta, arkkitehtuurista, käyttötarkoituksesta ja siitä, kuinka paljon on itse valmis tekemään.

– Uuden hirsirakennuksen tyypillinen hintahaitari on 150–350 000 euroa, mutta luonnollisesti 350 000 euroa ei ole mikään katto. Lisäksi päälle tulee tontin hinta.

Tutustu OP Kodin loma-asuntojen tarjontaan‍.

Toteuta unelmasi mökistä tai vapaa-ajan asunnosta ja hae mökkilainaa‍.

Lue myös:

Unelmien mökkejä on moneksi: myös nämä vaihtoehdot kiinnostavat ostajaa 2021‍

Anna-Katri toteutti unelmansa – hankki pienen mökin järven rannalta‍