Kiinteistöliitto valvoo kiinteistönomistajien etuja. Aina silloin tällöin käy niin, että kahden kiinteistön- tai osakkeenomistajan edut ovat ristiriidassa keskenään.

Puhutaan naapurikiistasta.

– Sellaisia on esillä epäsäännöllisen säännöllisesti, sanoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia.

Sisäinen vai rajat ylittävä kiista?

Haltia jakaa naapurikiistat taloyhtiön sisäisiin kiistoihin ja kiinteistörajat ylittäviin kiistoihin.

Sisäisiä kiistoja leimaavat valitukset erilaisista häiriöistä.

– Oli se sitten ääntä tai epäsiisteyttä tai vaikka häiritseviä hajuja.

Kestoaihe on tupakointi. Siitä aiheutuvat valitukset ovat viime vuosina vähentyneet sitä mukaa kun tupakointikin on vähentynyt.

Aika harvoin enää tulee valituksia siitä, että joku käy yöllä suihkussa tai vessassa.

– Toisaalta suhtautuminen on saattanut entisestään tiukentua, kun tupakoinnin häiritsevyyteen reagoidaan entistä herkemmin.

Kannabiksen haju on melko yleinen valituksen aihe, ja siihen saattaa liittyä valitusta huumausaineisiin liittyvistä lieveilmiöistä.

– Saatetaan kokea, että taloyhtiössä ramppaa epäilyttävän oloista porukkaa.

Melusta valittaminen on tavallista, mutta yleinen suhtautuminen on entistä liberaalimpaa sen suhteen, mikä koetaan normaalista elämästä johtuvaksi ääneksi.

– Aika harvoin enää tulee valituksia siitä, että joku käy yöllä suihkussa tai vessassa.

Rajoja pitää kunnioittaa

Kiinteistöjen rajat ylittävissä kiistoissa on usein kysymys – niin – rajoista.

– Esimerkiksi pihalla voi kasvaa puu, jonka oksat tai juuret ulottuvat naapurin pihan puolelle, tai puu voi varisuttaa roskia tai varjostaa häiritsevästi.

Jos puu kurottuu naapurin rajan yli, eikä puun omistaja korjaa tilannetta, taloyhtiö voi ryhtyä toimiin itsekin.

– Naapurisuhdelaissa sanotaan, että jos tilanteelle ei huomautuksesta huolimatta tehdä mitään, haittaa kokeva osapuoli voi poistaa rajaa myöten oksia ja juuria tarvittaessa.

Kaikki, mikä asunto-osakeyhtiössä sallitan yhdelle, täytyy voida sallia kaikille.

Joskus kiistaa tulee häiritsevän näköisestä rakennelmasta, esimerkiksi aidasta.

– Osakkaat eivät omista rakennuksia eivätkä pihoja, vaan asunto-osakeyhtiö omistaa ne. Asukkaalla on tiloihin vain hallintaoikeus, joka on suppeampi kuin omistusoikeus. Siksi osakkaan täytyy aina ilmoittaa muutostöistä, joihin rakentaminen ja puunkin istuttaminen kuuluvat.

Kaikki, mikä asunto-osakeyhtiössä sallitan yhdelle täytyy voida sallia kaikille samassa asemassa oleville osakkaille, joten muutostöistä on hyvä aina käydä keskustelu ennakkoon.

Jos omistaa itse talon ja tontin, on muutostöiden teko vapaampaa muttei täysin omaehtoista.

Kaupunki voi esimerkiksi päättää, että tietty aita tai muu rakennelma ei sovi kyseisen alueen yleisilmeeseen.

Tapauskohtaisia ratkaisuja

Kiistojen selvittäminen on aina tapauskohtaista. Se, kuka on oikeassa ja kuka väärässä, on usein veteen piirretty viiva, ja valittajan ja valituksen kohteen kertomuksia täytyy punnita tarkasti.

Joissakin asunto-osakeyhteisöissä asuu myös sarjavalittajia, jotka purnaavat kaikesta. Tällainen henkilö voi itse leimautua häiriköksi: sarjavalittajan valitus voidaan kokea niin häiritseväksi, että hän joutuukin valituksen kohteeksi.

Taloyhtiö voi pakkokeinona ottaa sarjavalittajan huoneiston hallintaansa enintään kolmeksi vuodeksi.

Häiritsevälle asukkaalle voidaan ensin antaa epävirallinen huomautus. Jos se ei tepsi, voi taloyhtiö antaa kirjallisen varoituksen. Jos sekään ei tepsi, voi taloyhtiö pakkokeinona ottaa huoneiston hallintaansa enintään kolmeksi vuodeksi.

Pahimmillaan joko valittaja tai se, josta valitetaan, tekee johtopäätöksensä ja muuttaa kokonaan pois. Siksi Haltia sanoo, että parhaalla tavalla kiistoista selvitään sillä, ettei niitä päästetä edes syntymään.

– Kannattaa tehdä selvät pelisäännöt ja viedä ne yhtiökokoukseen vahvistettavaksi, jotta kaikki tietävät, mikä on ok ja mikä ei.

Etsitkö uutta kotia? OP Kodin myynnissä olevat kohteet löydät täältä

Lue myös:

Näin naapuriasi huijataan

Miten asunnonostaja voi varautua uuteen korkoympäristöön?

Tupakointi, öiset suihkut, remontti: Mitä taloyhtiö saa rajoittaa ja mitä ei?