Naapuri pitää liian kovaa ääntä. Musiikki pauhaa ja lapset riehuvat. Entä kuka on jättänyt autonsa vieraspaikalle liian pitkäksi aikaa? 

Naapuruussuhteet voivat säröillä lukuisista eri syistä. Naapuririitoja sovitteleva Jens Gellin kertoo, että välillä kinan syyksi riittää perennapenkin sijainti. Räjähdysherkkiä alueita ovat esimerkiksi pesutupa, kuivaushuone ja eriävät siisteyskäsitykset.

– Kukaan tuskin haluaa aiheuttaa harmia tahallaan. Yleensä ihmiset vaan ovat aivan eri mieltä siitä, mikä on normaalia, Suomen Sovittelufoorumissa työskentelevä Gellin sanoo.

Esimerkiksi lapsen itku saatetaan kokea eri tavoin. Joillekin 10-20 minuuttia jatkuva itku voi olla merkki huolenpidon puutteesta ja johtaa lastensuojeluilmoitukseen. Gellinin mukaan lapsella ei useimmiten kuitenkaan ole perheessään huonot oltavat.

Pienikin ongelma voi helposti paisua. Ärtymystä kasvattavat esimerkiksi muille naapureille selän takana pahanpuhuminen sekä nimettömänäpostilaatikosta tiputetut moitteet.

– Someen ongelmia ei pitäisi missään tapauksessa viedä. Niin kuitenkin usein tehdään, ja väitteet kärjistyvät, Gellin kertoo.

Riitelijöinä voi olla psykiatreja, kirurgeja, julkkiksia ja poliitikkoja – ja kuka tahansa voi taantua riidellessään lapsen tasolle.

Naapurisopua on parasta hakea puhumalla

Pahimmillaan naapuririita voi johtaa vuosikausien helvettiin.

– Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat lopulta niin rikki, että heille on kehittynyt psykosomaattisia sairauksia. Joudutaan käyttämään uni- ja rauhoittavia lääkkeitä, Gellin kertoo.

Ongelmat olisi hyvä ratkoa ennen kuin tilanteet karkaavat käsistä. Sopua kannattaa hakea puhumalla. Pelkkä Mitä tarkoitat -kysymys voi tarjota ratkaisun riitaan.

– Sen sijaan, että loukkaannuttaisiin ja spekuloitaisiin toisen ihmisen toimia, kannattaa ainakin kokeilla kysymystä: Mitä tarkoitat sanomallasi? Mutta ei kysyminen helppoa ole, kyllä se vaatii rohkeutta ja kyvykkyyttä.

Gellin neuvoo pitämään kielenkäytön aina asiallisena. Toista kannattaa kuunnella keskeyttämättä ja kommentoimatta.

– Jos taas tuntuu, että on välttämätöntä laittaa viesti, viestiin kannattaa liittää oma nimi tai ainakin sen asunnon numero, josta viesti on lähetetty.

Sovittelijana Jens Gellin hyötyy ratkaisukeskeisen terapeutin koulutuksestaan. Hän on jo pitkään myös kouluttanut uusia sovittelijoita sekä esimerkiksi isännöitsijöitä ja erilaisten yhteisöjen työntekijöitä.

Riidellessä saatetaan taantua lapsen tasolle

Suomen Sovittelufoorumin Naapuruussovittelun keskukseen tulee avunpyyntöjä eri puolilta Suomea ja erilaisilta ihmisiltä.

– Koulutustaustalla ei ole mitään merkitystä. Riitelijöinä voi olla psykiatreja, kirurgeja, julkkiksia ja poliitikkoja – ja kuka tahansa voi taantua riidellessään lapsen tasolle, Gellin kertoo.

Oma elämäntilanne vaikuttaa aina siihen, mitä ympäristöltä toivotaan.

– Naapuruston äänet voivat häiritä varsinkin pitkien työpäivien jälkeen tai kun on sidottu elämäntilanteen takia kotiin. Mitä enemmän ongelmaan kiinnittää huomiota, sitä enemmän siitä kärsii.

Gellinistä olisi hienoa, jos itsestä löydettäisiin myönteistä nöyryyttä.

– Toisen edessä ei tarvitse esittää aina oikeassa olevaa vaan tarvittaessa on rakentavaa sanoa, että "olen toiminut tökerösti, en tee niin jatkossa".

Kielenkäyttö herpaantuu varsinkin somessa

Joskus riidan osapuoleksi voi joutua tietämättä, mistä edes on kysymys. Gellin kertoo ihmisistä, joille naapurien kanssa riitelystä on tullut keinotekoinen harrastus ja suuri osa elämää.

Gellinille tuttuja ovat niin kunnianloukkaukseen, salakatseluun, stalkkaamiseen kuin haitantekoon viittaavat teot.

– Keskeneräisistä asioista ei pitäisi käyttää rikosoikeudellisia termejä eikä ruotia riidan toisena osapuolena olevan henkilön mielenterveyttä. Niin kuitenkin usein tehdään, varsinkin somessa.

Jens Gellinin lähin naapuri asuu vajaan viidenkymmenen metrin päässä Gellinin kotoa. Talon toisella puolella on rakentamaton tontti.

Gellinin mukaan ei ole tavatonta, etteikö naapuririidoista voisi kehittyä myös rahakysymyksiä. Riitojen oikeuskäsittelyistä saattaa aiheutua kymmenientuhansien eurojen kustannukset, ja riitainen taloyhtiö voi vaikuttaa jopa asunnon myyntiarvoon.

Jos taloyhtiössä ei ole päästy yhteisymmärrykseen vaikkapa korjauksista ja korjausvelka kasvaa, talon ilmapiiri saattaa tulehtua ja asukkaat vaihtua tiuhaan tahtiin.

– Vaikka itse ei olisi riidassa aktiivinen osapuoli, vaikutukset omaan elämään voivat olla mittavia, yli kaksikymmentä vuotta sovittelutyötä tehnyt Gellin tietää.

Sovittelijat toimivat rauhoittavina elementteinä

Suomen Sovittelufoorumin Naapuruussovittelun keskus tarjoaa maksutonta apua pattitilanteisiin.

– Meidät tai muun ulkopuolisen tahon voi kutsua vaikkapa riitaisen taloyhtiön kokouksen vetäjäksi.

Gellinin työ alkaa aina avunpyynnöstä. Riidan toista osapuolta ei voida velvoittaa sovitteluun, mutta mikäli prosessi saadaan käyntiin, osapuolet tavataan ensin erikseen.

– Me sovittelijat olemme rauhoittava elementti, mutta emme maallikkotuomareita emmekä määrittele, kuka on oikeassa ja kuka väärässä.

Gellin kertoo, että sovun syntyessä laaditaan usein riidan osapuolia sitouttava sopimus.

– Ainakin kaksi kolmesta meillä käsitellystä tapauksesta päättyy myönteisesti. Tilanteet parantuvat joko osittain tai kokonaan.

– Kaikkein ikävimmissä tilanteissa lapsista on tullut riidan osapuolia. Lapset toistavat helposti vanhempiensa rasistisia asenteita, Jens Gellin kertoo.

Kiista omasta aidasta lähensi välejä

Parhaillaan Jens Gellin sovittelee yhdeksää riitatilannetta. Toimeksiannot ovat hänelle ikään kuin seikkailuretkiä.

– Mitä hankalampi tapaus, sitä mukavampi sitä on sovitella. On ravitsevaa, kun löydämme yhdessä uusia polkuja. Välillä riitoihin sisältyy eri väestöryhmiin liittyviä ennakkoluuoja, mutta sovittelussa ihmiset tekevät oivalluksia ja saattavat sanoa toiselle ihmiselle jotain, mitä eivät olisi koskaan kuvitelleet sanovansa, Gellin kertoo.

Edes hän ei ole välttynyt naapuriristiriidoilta täysin. Aikanaan hänen ja hänen naapurinsa välejä hiersi aidan paikka.

– Itse olen sitä mieltä, että on parempi olla onnellinen kuin aina oikeassa. Meidän pieni sosiaalinen konfliktimme johti molemminpuoliseen avunantoon. Minä tarjouduin auttamaan naapuriani talon purkutöissä ja myöhemmin naapuri on auttanut minua, Gellin kertoo.

Etsitkö uutta kotia? Katso myytävät asunnot‍ OP Kodin sivuilta.

Lue myös:

Vauva itkee, koira haukkuu… Mitä ääniä taloyhtiössä saa kuulua ja mitä ei?

Tupakointi, öiset suihkut, remontti: Mitä taloyhtiö saa rajoittaa ja mitä ei?

Melua, hajuja, epäsiisteyttä ja rajat ylittäviä puita – näistä asioista naapurit valittavat‍