Vuosia yhdessä ollut pariskunta asuu eri talouksissa: “Suhteemme voi paremmin, kun saan pitää omasta rauhastani kiinni”

Me emme sitten muuta yhteen. Olet aivan upea ja ihana ihminen, mutta haluan asua yksin.

Näin Tiia Tuunainen, 54, ilmoitti Mikko Mäkiselle, 59, nelisen vuotta sitten, kun heidän tapailunsa oli vakiintunut parisuhteeksi.

Mikko oli hiljattain muuttanut Tiian kotikaupunkiin Mikkeliin, mutta suhteesta ei tullut avoliittoa – toisin kuin hän oli ajatellut.

– En ollut kovin tyytyväinen. Se oli minulle uutta, että vakituisessa parisuhteessa asutaan erillään, Mikko sanoo.

Nyt pariskunta istuu Tiian kodin olohuoneessa ja muistelee seurustelunsa alkuaikoja. Mikon yksivuotias Laku-koira hyörii jaloista sohvalle ja takaisin ja hakee paikkaa vuoroin molempien sylistä. Tiian kaksi kissaa pysyttelevät piilossa makuuhuoneen sängyn alla.

– Olit alkuun aika yksinäinen, sillä minä vietän paljon aikaa hevostallilla. Mutta nyt on helpompaa, kun on tämä koira, Tiia sanoo.

– Erillään asumiseen on tottunut ajan kanssa, Mikko toteaa.

Välimatkaa vain kaksi kilometriä

Tiian luhtitalokaksio sijaitsee rauhallisella asuinalueella noin viiden kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Hän on asunut kodissaan nyt noin kahdeksan vuotta – ensimmäistä kertaa aivan omillaan.

– Muutin nuorena suoraan kotoa asumaan ensin tyttökaverini kanssa ja sitten puolisoni kanssa. Kun erosin 25 vuoden avoliitosta, ajattelin, etten muuta enää ikinä yhteen kenenkään kanssa, Tiia kertoo.

– Minulle olisi hirveän vaikeaa luopua omasta tilastani. Koen vieläkin usein kotiin palatessani häivähdyksiä siitä, miten ihanaa on tulla aivan omaan rauhanpesääni.

Mikon rivitalokoti on kaksio viereisessä kaupunginosassa, hieman lähempänä keskustaa. Matkaa Tiian luo on vain kaksi kilometriä.

– Kun en mieti sitä pelkästään tunteella vaan myös järjellä, olisihan siinä ollut jumalaton jumppa, että olisi pitänyt etsiä isompi asunto ja yhdistää siihen molempien elämät ja tavarat, Mikko sanoo.

Omassa kodissa voi elää omien tarpeiden mukaan

Vaikka pariskunta asuu erillään, he näkevät toisiaan tai ovat yhteydessä päivittäin. Lyhyt välimatka helpottaa yhteistä arkea, sillä toisen luo voi sujahtaa nopeasti, vaikka kävellen.

Tiian luona laitetaan hyvää ruokaa, ja toisinaan syödään ravintolassa. Mikon luona saunotaan ja ollaan useammin yötä. Välillä käydään reissuissa, kuten risteilyllä tai Mikon lasten luona Helsingissä ja yövytään hotellissa.

Pariskuntaa yhdistää moni asia, kuten ymmärrys toisen sairauksia kohtaan sekä samanlainen huumorintaju.

Nykyisessä järjestelyssä on Tiian ja Mikon mielestä paljon hyviä puolia. Yksi merkittävimmistä on se, että omassa kodissa voi elää omien tarpeiden mukaan. Varsinkin Tiialle akkujen lataaminen on elinehto.

– Tarvitsen paljon henkistä tilaa rauhoittumiseen. Olen sosiaalinen erakko: nautin tosi paljon ihmisten kanssa touhuamisesta mutta tarvitsen aikaa siitä palautumiseen.

– Minä puolestani puhun volyymillä ja pidän televisiota kovalla, koska kuuloni on huono. Se on Tiialle kuormittavaa, Mikko sanoo.

Pariskunnalla on myös erilaiset rytmit: Mikko saattaa nousta ylös aamukuudelta, kun taas Tiia voi nukkua pitkälle aamupäivään.

Erillään asumisen huono puoli on, että yhteinen aika on välillä kortilla.

– Tykkäisin viettää enemmän aikaa yhdessä. Esimerkiksi iltaisin olisi kiva, että rakas olisi vierellä, Tiia sanoo.

Kumpikaan heistä ei ole työelämässä, mutta Tiia viettää paljon aikaa läheisellä hevostallilla tallitöitä tehden ja hevosia hoitaen. Joskus tallipäivä venähtää pitkäksi, jolloin tapaaminen voi jäädä melko lyhyeksi.

– Illat ovat joskus yksinäisiä, mutta silloin koirasta on paljon iloa ja seuraa, Mikko sanoo.

Kahdessa asunnossa asuminen on kalliimpaa

– Taloudellisestihan tässä ratkaisussa ei ole mitään järkeä, Tiia toteaa.

Molemmat maksavat asunnoistaan vuokraa, eikä asumiseen liittyviä kuluja voi jakaa. Se tuntuu Tiian ja Mikon mielestä välillä tyhmältä.

– Vaikka elän usein tunteella, tiedostan sen, että kahdessa eri asunnossa asuminen on huomattavasti kalliimpaa kuin se, että asuisimme yhdessä, Tiia sanoo.

Mikko pohtii, että vuokriin kuluvalla summalla saisi kahden pienen kaksion sijaan hyvänkokoisen neliön. Sitä myös Mikon aikuiset lapset ovat joskus ihmetelleet: miksi ihmeessä asutte lähes vierekkäin, eikö siinä maksa toista vuokraa ihan turhaan?

– He ovat tottuneet siihen, että minulla on emäntä taloudessa. Mutta tiedän, että varsinkin Tiialle oma tila on rahanmenoa tärkeämpää, Mikko sanoo.

– Luulen, että suhteemmekin voi paremmin, kun saan pitää omasta rauhastani kiinni, Tiia sanoo.

Erillään asuessa täytyy olla hyvä luottamus

Suomessa elää melko vahvana ihanne, jonka mukaan pariskunnan pitäisi asua samassa kodissa. Tiia ja Mikko ovat kuitenkin huomanneet, etteivät he ole ainoita, jotka pitkästä suhteesta huolimatta ovat päättäneet asua eri kodeissa.

Mikon sukulainen asuu kokonaan eri paikkakunnalla kuin pitkäaikainen puolisonsa. Varsinkin erojen jälkeen solmituissa suhteissa on aivan yleistä asua erillään.

– Jokainen etsii oman tapansa elää ja olla. Tällainen ratkaisu toimii varsinkin sellaisille, jotka ovat jo kokeneet yhdessä asumisen ja ydinperhevaiheen, eikä ole enää tarvetta hankkia lapsia, Tiia sanoo.

Myös hänellä on aikuinen tytär.

Jos vanhemmiten alkaa tarvita apua arjessa, eihän sitä tiedä, josko saman katon alla asuminen olisikin jossain vaiheessa järkevää.

Erillään asuessa täytyy olla hyvä luottamus toiseen, molemmat sanovat. Yhteisen ajan eteen täytyy nähdä vaivaa, jopa enemmän kuin yhdessä asuessa.

Tulevaisuudesta pariskunta ei vielä tiedä. Mikko olisi halukkaampi perustamaan yhteisen kodin. Hän suunnittelee puolitosissaan etsivänsä hevostallin vierestä ison talon hevosaitauksineen, joka kelpaisi Tiiallekin.

Tiia nauraa ja huomauttaa, että lähivuosina yhdessä asuminen ei edes onnistuisi, sillä Laku-koira ja Tiian kissat eivät tule toimeen keskenään.

Vuosi sitten tammikuussa Mikko kosi Tiiaa aivan yllättäen kesken ravintolaillallisen. Tiia sanoi kyllä. Häistä ei ole vielä päätetty.

– Kosinta on esimerkki siitä, miten ihanan huomaavainen Mikko on, Tiia sanoo.

Tulevasta avioliitosta huolimatta hän pysyy kannassaan: molempien kodit pidetään.

– Mutta jos vanhemmiten alkaa tarvita apua arjessa, eihän sitä tiedä, josko saman katon alla asuminen olisikin jossain vaiheessa järkevää.

Lue myös:

Avopari uskoo tasapuolisuuteen kuluissa: ”Molemmat maksavat suunnilleen saman verran”

Kaikki on yhteistä yhdeksänhenkisen uusperheen taloudessa

Testamentti kannattaa tehdä ainakin näissä neljässä tilanteessa