Vanhoissa kerrostaloyhtiöissä tehdään paljon vesijohtojen ja viemäreiden saneerauksia, joiden yhteydessä uusitaan usein kylpyhuoneet sekä taloyhtiön sähköt. Silloin lainasummat ovat tyypillisesti hyvin isoja, ja tulevalla korkotasolla voi olla suuri vaikutus lainanhoitokuluihin.

– Korkotason nousu yhdellä prosentilla saattaa tarkoittaa 50 euron lisäkustannusta per kuukausi rahoitusvastikkeeseen, sanoo Helsingin OPn taloyhtiöiden ja yhteisöasiakkaiden asiakkuuksista vastaava konttorinjohtaja Vesa Väätänen.

Väätänen suositteleekin pitkäaikaisen lainan ottamista suunnittelevia taloyhtiöitä tutustumaan myös korkosuojauksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

– Kun puhutaan yli kymmenen vuoden mittaisista lainoista, korkosuojan tärkeys kasvaa. Talohtiöt eivät yleensä ole kiinnostuneita suojaamaan alle kymmenen vuoden lainoja, mutta 10–20 vuoden lainat kannattaisi ehdottomasti korkosuojata.

Ei yllätyksiä vastikkeeseen

Korkosuojatun lainan etu on se, että ottaja tietää täsmällisesti tulevan lainan korkotason. Taloyhtiö voi arvioida lainanhoitokulut tarkasti ja välttää yllättävät vastikkeiden korotuspaineet.

– Asukkaan näkökulmasta katsottuna on erittäin tärkeää, että hoito- ja rahoitusvastike ovat ennakoitavissa ja ne säilyvät mahdollisimman tasaisina. Oman talouden kannalta katsottuna on ikävää, jos vastikkeet pomppivat ylös alas.

– Voisi myös ajatella että päätös isosta remontista on helpompi tehdä, jos asukkaat voivat varmistua kustannuksista pitkällä aikavälillä.

Korkosuojaukseen tarjolla uusi vaihtoehto

OPn uusi tuote korkosuojauksessa‍ on taloyhtiölainaan liitettävä lisäominaisuus, jolla voidaan lukita lainan vaihtuva korko kiinteäksi jopa 25 vuodeksi.

Tuote ottaa huomioon taloyhtiöiden erityistarpeet ja siitä ei tekohetkellä veloiteta erillistä maksua asiakkaalta. Uuden tuotteen mukainen suoja voidaan liittää sekä olemassa olevaan lainaan että uuteen lainaan. Taloyhtiölainan korkosuojaus on myös erittäin joustava, sillä lainalle voidaan tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä tai ottaa lyhennysvapaita jaksoja.

Aikaisemmin lainan korkosuojauksen vaihtoehdot ovat olleet kiinteäkorkoinen laina tai korkokatto.

Taloyhtiöissä halukkuutta ottaa kiinteäkorkoisia lainoja on kuitenkin jarruttanut se, että lainoihin halutaan tehdä usein huoneistokohtaisia ylimääräisiä lyhennyksiä, kun moni uusi asukas haluaa maksaa lainaosuuden pois. Kiinteäkorkoisen lainan purkamiskulut taas riippuvat siitä, missä korkotaso on takaisinmaksuhetkellä.

Korkokatoillakin on omat rajoitteensa.

– Korkokattojen ongelma on ollut korkokattomaksu eli preemio, joka maksetaan, kun suojaus tehdään. Taloyhtiöillä on kovin iso kynnys maksaa preemiomaksua, Väätänen sanoo.

Korkotietoisuus on lisääntynyt

Korkosuojauksen mahdollisuuksia ei ole vielä tutkittu läheskään kaikissa taloyhtiöissä.

– Asukasomisteisten taloyhtiöiden korkosuojausasteet ovat perinteisesti olleet hyvin alhaisia, Väätänen sanoo.

Väätäsen näppituntuma on, että taloyhtiöiden korkotietoisuus on kuitenkin viime aikoina lisääntynyt. Korkojen mahdolliseen nousuun halutaan varautua, ja uudet korkosuojauksen vaihtoehdot kiinnostavat.

Myös lainojen kysyntä näyttää kasvavan.

– Taloyhtiöiden peruskorjausrahoitusten määrässä oli vuonna 2014 talouden taantumasta johtunut pieni notkahdus, mutta lainojen määrä lähti nopeasti nousuun vuonna 2015. Myös vuonna 2016 oltiin kasvu-uralla, ja nyt näyttää siltä, että tarjouspyyntöjä tulee selkeästi enemmän sekä kappalemäärissä että euromääräisesti.

Taloyhtiölainan korkosuojaus:

  • Suojaa vastikkeet korkojen nousun vaikutukselta
  • Ei erillistä maksua suojauksesta
  • Helpotusta taloyhtiön talouden suunniteluun ja budjetointiin
  • Mitoitetaan yhtiön tarpeiden mukaan
  • Joustava lainan takaisinmaksuohjelma ylimääräisten osakassuoritusten ja lyhennysvapaiden varalle