Yksi yleisimmistä vahingoista taloyhtiössä on vuotovahinko. Niitä aiheuttavat useimmiten astianpesukoneiden, lämmityksen, ilmanvaihtokoneiden sekä vesikattojen vuodot. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan lämmitys- ja käyttövesivuodot aiheuttavat tulipalojen ohella kaikkein kalleimmat vahingot. 

Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan viime vuosina eniten vuotovahinkoja on tapahtunut vuosina 1989–1994 rakennetuissa taloyhtiöissä. Osa vahingoista johtuu siitä, että taloyhtiössä ei ole toteutettu tarvittavia remontteja ajallaan. 

– Vielä 90-luvullakin käyttövesiputkistot tehtiin usein kupariputkesta. Kupariputket tulevat tiensä päähän noin 30–35 vuodessa. Vielä 90-luvulla kylpyhuoneeseen ei vaadittu nykysäädösten mukaisia vesieristeitä ja tämän ajan kylpyhuoneet alkavat olla käyttöikänsä päässä, Pohjola Vakuutuksen omaisuusvakuuttamisen johtaja Markus Uimonen kertoo. 

Taloyhtiön pitkän ajan korjaussuunnitelma on hyvä tehdä lain edellyttämää viittä vuotta pitemmälle, jopa yli 10 vuodeksi.​ Näin asumisen kustannukset voi parhaiten pitää yllätyksettömänä. Kriittisten remonttien suunnittelu ja aikatauluttaminen on tärkeä osa kiinteistön kunnossapitoa ja arvon säilyttämistä. 

Varsinkin 1960- ja 1970-luvun taloyhtiöissä korjausvelkaa voi olla kertynyt runsaasti, jos remontteja ei ole tehty ajallaan.

Korjausvelka kasvattaa vahinkoriskiä ja voi vaikuttaa vakuutuskorvauksiin

Taloyhtiön vahinkotiheys kasvaa, jos tarvittavia remontteja ei ole tehty ajallaan. Jos rakennus on huonokuntoinen tai siinä on rakenteellisia puutteita, se on alttiimpi vahingoille. 

Sään ääri-ilmiöiden yleistymisen myötä julkisivuremontit ja ikkunaremontit voivat tulla tehtäväksi suunniteltua aiemmin. Lisääntyvät sateet ja tuulisuus rasittavat erityisesti rakennusten julkisivuja ja vesikattoja. 

– Ylläpitotoimenpiteet ja tarpeelliset remontit ovat myös vahingon korvattavuuden kannalta keskeisiä. Jos vahinko johtuu siitä, että kiinteistössä ei ole tehty tarpeellisia toimenpiteitä, on mahdollista, että vahinkoa ei enää pidetä ennalta arvaamattomana, mikä vaikuttaa sen korvattavuuteen vakuutuksesta, sanoo Uimonen. 

Taloyhtiölle kertynyt korjausvelka voi myös vaikuttaa kiinteistölle myönnettävään vakuutusturvaan. 

– Jos taloyhtiöllä on merkittävä korjausvelka ja rakennukset ovat huonokuntoisia, vakuutusyhtiöt voivat arvioida taloyhtiön riskit korkeammiksi. Tämä voi johtaa korkeampiin vakuutusmaksuihin, omavastuuseen tai rajoitettuun vakuutusturvaan, Uimonen kertoo. 

Myös vahinkohistoria voi vaikuttaa myönnettävään vakuutusturvaan. Jos taloyhtiöllä on ollut useita vahinkoja, vakuutusyhtiö saattaa nähdä kohteen riskialttiina ja rajoittaa vakuutusturvan kattavuutta. 

– Joissakin tilanteissa vakuutusyhtiö voi myös vaatia tiettyjä korjaustoimenpiteitä tai parannuksia ennen vakuutuksen myöntämistä, Uimonen sanoo. 

Kun taloyhtiö hakee rahoitusta korjauksiin, tulee korjausvelka tarkasteluun myös silloin. Rahoitusta myöntävä pankki katsoo, onko korjaukset tehty yhtiössä ajallaan vai onko taloon kertynyt korjausvelkaa pitkältä ajalta. Muita rahoituspäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat taloyhtiön taloudellinen tilanne, lainanhoitokyky, omistuspohja, vakuuden arvon kehitys ja sijainti.  

Taloyhtiöissä tehtäviä yleisimpiä kriittisiä remontteja: 

  • Putkiremontti: noin 30–50 vuoden välein 
  • Julkisivuremontti: Betonielementtien saumojen uusiminen noin 20–30 vuoden välein, tiiliverhoiltujen julkisivujen kunnostus 40–50 vuoden välein 
  • Kattoremontti: Huopakattojen uusiminen 20–30 vuoden välein, tiilikattojen kunnostus 40–50 vuoden välein 
  • Ikkunaremontti: Ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen 20–40 vuoden välein 
  • Lämmitysjärjestelmän uusiminen: 20–30 vuoden välein 
  • Ilmanvaihtojärjestelmän huolto ja uusiminen: Huolto 5–10 vuoden välein, uusiminen 15–20 vuoden välein