Miten käy Kelan tukien, jos lapsi asuu vanhemman omistamassa asunnossa?

Yksinkertainen sääntö on, että vaikka asunto olisi vanhemmalta vuokrattu, Kelan tuet tulevat normaalisti. Opiskelija voi saada opintorahan ja asumistuen, sillä opiskelijat kuuluvat nykyisin yleisen asumistuen piiriin. Jotta asumistuen voi saada, opiskelijalla tulee olla vuokrasopimus ja opiskelijan tulee itse vastata asumiskustannuksistaan. 

Monimutkaisemmaksi asia menee pienten tilannekohtaisten seikkojen vuoksi. Yksi poikkeus normaalista on se, jos opiskelija asuu vanhempansa omistamassa asunnossa, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto. Opintoraha myönnetään tällöin saman suuruisena kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle eli opintoraha on silloin pienempi.

– Tämä on sellainen opintotukilain kukkanen, johon olemme vuosia yrittäneet saada muutosta, Kelan opintotukien etuuspäällikkö Piia Kuusisto sanoo. 

Opiskelija voi saada yleistä asumistukea, jos hänellä on asumiskustannuksia omasta asunnostaan eli hän esimerkiksi maksaa vuokrasopimuksen perusteella vuokraa. Kannattaa kuitenkin huomata, että samassa asunnossa asuvat vanhemmat ja lapset kuuluvat kuitenkin aina samaan ruokakuntaan, vaikka he tekisivät keskinäisen vuokrasopimuksen. 

Myös opiskelijan ikä vaikuttaa tukiin. Jos opiskelija on alle 17-vuotias ja hänestä maksetaan lapsilisää, hän ei voi saada opintorahaa. Itsenäisesti asuva alle 17-vuotias voi kuitenkin saada opintotukena opintolainan valtiontakauksen, jos vanhemmalla tai vanhemmilla on pienet tulot. Muitakin poikkeuksia on, joten opintotuen mahdollisuudet kannattaa selvittää esimerkiksi Kelan verkkosivuilta löytyvällä opintotukilaskurilla. 

Alaikäinen eli alle 18-vuotias opiskelija voi saada yleistä asumistukea, jos hän asuu itsenäisesti eli muualla kuin vanhempiensa luona, hänellä on asumismenoja ja hänelle on myönnetty opintotuki.  Yleinen asumistuki voidaan siis myöntää, jos opiskelijalle on myönnetty esimerkiksi opintolainan valtiontakaus. 

Entä jos isovanhempi haluaa vuokrata omakotitalonpuolikkaansa lapsenlapsen käyttöön?

Vaikka opiskelija asuu samassa asunnossa isovanhempansa kanssa, hän voi saada opintotuen samoin kuin muutkin itsenäisesti eli muualla kuin vanhempansa luona asuvat opiskelijat.

Samassa asunnossa asuvat isovanhemmat ja lapsenlapset kuuluvat yleisessä asumistuessa samaan ruokakuntaan eli heille myönnetään yhteinen yleinen asumistuki. Kuitenkin, jos omakotitalossa on kaksi erillistä asuntoa ja isovanhempi vuokraa toisen omakotitalon asunnoista esimerkiksi lapsenlapselleen, tämä voi saada oman yleisen asumistuen. Edellytyksenä on siis erilliset asunnot ja lisäksi lapsenlapsen tulee vastata oman asuntonsa asumiskustannuksista. 

Mitä jos lapsi haluaa vuokrata kämppiksen kanssa asunnon?

Kämppiksillä voi olla yhteinen vuokrasopimus, jolloin he kuuluvat samaan yleisen asumistuen ruokakuntaan eli heille myönnetään yhteinen yleinen asumistuki. Vaihtoehtoisesti molemmat kaverukset voivat kumpikin tehdä erillisen vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa ja tällöin he kumpikin saavat oman yleisen asumistuen. Vielä kolmaskin vaihtoehto on olemassa eli toinen kämppiksistä voi tehdä vuokrasopimuksen koko asunnosta vuokranantajan kanssa ja tehdä sitten alivuokrasopimuksen kämppäkaverin kanssa asunnon osasta. Tällöinkin molemmille voidaan myöntää oma yleinen asumistuki. 

Kannattaa kuitenkin huomata, että avio- ja avopuolisot kuuluvat aina samaan ruokakuntaan, vaikka heillä olisi erilliset vuokrasopimukset tai alivuokrasopimus. Tämä tulee yleisestä asumistuesta annetusta laista. Samassa osoitteessa asuvien pitääkin selvittää asumistukihakemuksessaan asumisolosuhteet eli se, onko kyseessä kimppakämppä vai avoliitto. 

Kela arvioi saatujen selvitysten perusteella, onko kyseessä avoliitto vai kimppakämppä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. yhteen muuton syihin, asukkaiden ikään, asunnon kokoon ja siihen, ovatko asukkaat asuneet aikaisemmin yhdessä. 

Jos on mahdollista ostaa sijoitusasunto ja antaa se lapsen käyttöön, niin kannattaako se ylipäänsä?

– Meillä on Suomessa erityisen hyvä sosiaaliturva ja opiskelijoita tuetaan, joten ei ole paljoa merkitystä sillä, keneltä asunto on vuokrattu, Kuusisto sanoo.

Kuitenkin vanhemmalta vuokrattu asunto tarjoaa hieman enemmän vaikutusmahdollisuuksia: esimerkiksi asunnon sijaintiin ja kokoon voi vaikuttaa enemmän kuin jos vuokra-asunto olisi esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiöltä.

Kuusisto arvelee, että suomalaisten opiskelijoiden asuntomieltymykset ja opiskelija-asuntotarjonta eivät täysin kohtaa. Ennen suositut soluasunnot eivät kiinnosta opiskelijoita yhtä paljon kuin yksiöt – nykyisin halutaan asua itsenäisesti. Tämä näkyy myös Kelan saamissa hakemuksissa.

Mitä muuta vanhemman kannattaa muistaa lapsen itsenäistymisen tukemisessa?

On järkevää sopia, että nuori hoitaa itse elämisen peruskulut, esimerkiksi vuokran ja ruoan. Silloin hän saa kokonaiskuvan siitä, minkä verran jää rahaa käyttöön perusasioiden maksamisen jälkeen.

– Jos vanhemmalla on mahdollisuus tukea nuorta rahallisesti, se voisi liittyä tiettyihin hankintoihin. Moni tarvitsee opiskelua varten tietokoneen tai muita välineitä, jotka ovat opiskelijalle hyvin suuria kuluja, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius.

Nuori ja vanhempi voivat yhdessä tehdä laskelmia esimerkiksi siitä, mihin opintotuki riittää, kun vuokrasta ja ruuasta on huolehdittu, ja mihin vanhempien tukea tarvitaan.

Kannattaa muutenkin jutella avoimesti siitä, millaista tukea nuori toivoo vanhemmiltaan, ja kuinka usein haluaisi esimerkiksi heitä tavata. On huomaavaista ilmoittaa etukäteen, jos on tulossa käymään nuoren luona.

– Varmasti on ärsyttävää, jos vanhempi tulee omilla avaimilla sisään ja alkaa puuhailemaan.

Asiantuntijat: Kelan opintotukien etuuspäällikkö Piia Kuusisto ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius

Lue seuraavaksi:

Onnea omaan kotiin! Näitä tuparilahjoja nuori aikuinen tarvitsee

Myös nuori hyötyy omistaja-asiakkuudesta. Mitä enemmän asiointia, sitä enemmän kertyy OP-bonuksia. Katso lisää!

Artikkeli on julkaistu 5.8.2020, ja sitä on päivitetty 12.8.2022.